United States or Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta siitä huolimatta ei minulla ollut lupa jäädä. Minun täytyi: »pois, pois!» ainoat suomalaiset sanat, jotka mies taisi. Mutta liikkeet, viittaukset maantielle olivat sitä selvempää yleisesperantoa, jota jokainen taitaa. Lopulta tuli vielä pari muutakin sanaa, jotka perustelivat pontta: »kalasta niet». Sotamies tahtoi siis kaikesta päättäen estää minua kalastamasta.
Siinä oli hän marjoja noukkinut ja päättänyt piilottautua ja antanut kaiken talonväen etsiä nuottakodan ympäriltä järvestä. Tässä viimeisessä jyrkässä törmässä hän aina uupui, kun tultiin isän kanssa kalasta. »Polvet vääntyy, polvet vääntyy jaksetaanko, jaksetaanko?» oli isä ähkivinään ja kantoi viimeisen matkan sylissään, joka tuntui sanomattoman suloiselta ruumiissa.
Hän rupesi ahdistelemaan «Louise serkkua» hän oli nimittäin kaukaista sukua laamannille kaikenlaisilla puheilla, joita tahdomme yhdistää nimellä Kummallisia kysymyksiä. «Pidättekö, Louise serkku kalasta, esim. lahnasta?» kysyi tilanomistaja eräänä iltana istahtaessansa Louisen viereen, joka ahkerasti värilangoilla ompeli maisemaa. Katsahtamatta ylös tämä vastasi perin tyynesti: «Ky-yllä!
Enkö nähdä nuoren viljan Kiittävän käteni töitä Isäni Kalervon mailla? Nähdäpä oman emännän Pyttyinensä, raintoinensa Pyörivän kotipihalla, Mun kalasta tullessani, Venhe täynnä venkaleita, Taikka metsältä palaten Olalla otusten paino! Nähdäpä kotisuloni! Nähdä lapset laittamani Vierteisin, verevin poskin, Ympärilläni kihisten! Mut mitä uneksit, orja?
Mutta pääsi Pykäläinen toki siihen ehdokas-asiaan. Vasta tällä matkalla oli hän kuullut, että Sakari oli ilmoittanut vallesmannin olevan hullun. Ruunan kujeita yhä silmälläpitäen, tiedusti hän nyt sitä asiaa, ja Sakari todisti vallesmannin puolesta: »Kyllä se totta on. Ennen löytää kalasta kirpun, kuin vallesmannin päästä viisauden vikaa.»
Ja onhan minulla koko joukko sen äänen vaimentajia. Joskus minä koetan uskotella itselleni, etten ongikaan huvin vuoksi, vaan hyödyn. En kalasta enemmän kalaa kuin sitä tarvitsen ruoaksi itselleni ja perheelleni. Jos tulee yli sen määrän, jakelen lohiani tai haukiani tovereille tai naapureille.
Mutta kyllä mä sen tiedän, vaikka sen itse sanon, että kyllä minä siinä työt teen kuin Lyylikin.» »No niin, vai ei. Kun muistan sitä kaakkua, jonka sinä leivoit, niin oikein vesi suuhuni tulee. Onkohan sinulla nyt juhannuskaakku leivottuna? Kyllä kai; sinä joka aina olet joutuisa.» »Tottahan nyt jo! Eilen aamulla sentään vasta kalasta kotiin tulin.
Mutta Sjöblomska seisoo jo kahvikattilan ääressä kalamiehelle lämmintä kupposta keittämässä, ja hyvillään on emäntäinen kauniista kalasta, josta tuo osa keitetään ja tuo suolataan ja tuo paistetaan. "Mamma, katso!" huudahtelevat lapset, ja milloin on äidin katsominen selkä-evää, hirveän suurta, milloin leukaa. "Jaa-a!" virkkaa hän silloin.
No siellä ei ole puutetta puusta eikä kalasta, eikä naapurit häiritse rauhaa, sanoi Aaro, mutta sanoista kuului hieno epäilys. Rauhaa sitä kesällä juuri etsiikin, sanoi herra. Kun on talven suuren kaupungin hyörinässä ja pyörinässä, niin sitä kesän tullen rupeaa kaipaamaan rauhaa ja lepoa.
Betshuani-kansan eri heimokunnista kertoo Livingstone, että heillä on nimet eri eläinten nimien mukaan. Niin merkitsee esim. Bakatla-heimon nimi apinasta syntyneitä, Bakuena alligatorista syntyneitä, Batlápi kalasta syntyneitä j.n.e., ja kukin heimokunta välttää kaikin tavoin sellaisen elävän tappamista, josta sillä on nimensä.