United States or El Salvador ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Minun Ruskeani on muuten hyvin joutuisa juoksussaan ... ei oikein tahdo kärsiä seimeä tallissa, mutta se ei ole suurimpia vikoja hevosessa!... Ja niin hölläsuinen, huomaa jos hieman koskettaakin ohjaksiin ... niin ihmeellisen hienotunteinen ... oikein sillä kelpaa herrastella maantietä ajaessaan!" "Niinpä niinkin, ei minulla ole erinomaisia sitä vastaan, oiva elukka!" "Kuules, Rist!
Puolen tunnin joutuisa kulku suorakulmaiseen suuntaan kohden Puhveli-virran juoksua saatti meidät tiheikön hiljaisuuteen, jossa ei mikään sota-ääni erämaan rauhaa häirinnyt; ja erään kapean joen äyräille päästyämme kasvinveljeni, joka oppaana oli, pysähtyi ja me pidimme jonkinmoisen valmistavan neuvottelun, saadaksemme selviksi tuumiamme.
Vaikkapa se ei olekaan laajentunut samassa määrässä kuin väkiluku, on tälläkin alalla tapahtunut joutuisa kehittyminen. Vuotuisen tavarain vaihdon arvo on sitte 1840-1850 luvun suurennut noin kolminkertaiseksi.
Mutta Burgundin Kaarle ei olisi Burgundin Kaarle ei, itse Jumalakaan ei olisi vanhurskas Jumala, jollei tästä seuraisi yhtä ankara ja joutuisa kosto kuin tuo murhatyökin on ollut verraton julmuudessaan.
Hyvähän on olla joutuisa, vaan sanovat tapahtuvan joskus, että härkäkin tavoittaa jäniksen. Kukapa tuo lienee nähnyt härän jänistä ajavan, vaan se on paremmin uskottava, ettei ole hätää härällä, kun on Paavo paimenessa. Aapeli tahtoi olla niinkuin syrjäinen ainakin ja laski leikkiä vierasten viihdykkeeksi, kun niille talon puolesta tuommoinen pyöräys valmistettiin.
TIMON. Ne konnat salvanneet on hengen multa. Vai velkojia! Perkeleitä! FLAVIUS. Oi. rakas herra, TIMON. Mitä, jos sen teen? FLAVIUS. Hyvä herra, TIMON. Teen sen. Hovimestari! FLAVIUS. Täss' olen, herra. TIMON. Niinkö joutuisa? Taas kaikki ystäväni tänne kutsu, Lucius, Lucullus ja Sempronius: kaikki; Ne konnat minä vielä kerran ruokin.
Tai kutsumme me takaisin menneisyyden pysäyttääksemme sen, ikäänkuin se olisi liian joutuisa. Olemme niin ymmärtämättömiä, että harhailemme ajanjaksoissa, jotka eivät kuulu meille, emmekä ajattele yksinomaan sitä pistettä, joka todella kuuluu meille. Ja niin turhamaisia olemme, että uneksimme sitä, mitä ei ole enää olemassa, ja päästämme huomaamattamme karkuun sen ainoan, joka on läsnä!
Ja kun hän oli yhtä pikainen toimissaan kuin ankara ajatuksissaan, niin hän ei kauan tuuminut, mitä hänen oli tekeminen. Hänen päätöksensä oli yhtä joutuisa kuin kovakin. Hän kaivatti syvän haudan, sulki lapsensa elävältä siihen, ja antoi luoda haudan päälle korkean kummun. Hänen puolisonsa ja tyttärensä hartaat rukoukset eivät mitään auttaneet. Tähän julmaan loppuun oli Klytie syytön.
Kalle, sinä saat päivän tultua mennä Punilla vannepuita ja vitsaksia keräämään ... vähän lumen aikana on joutuisa kerätä koko talveksi ... no joutukaaten, joutukaaten ... ja sitten hakkaatte loppupuhteen hevosille silppuja. Kiireelle, kiireelle ... päivä kohta valkenee." Ei hän itsekään uskonut että päivä "kohta" valkeneisi, rengit vielä vähemmin.
NUORI JOUKO. Miks olet noin täällä yksin Yöjalassa? SINIKKA. Voithan kuulla: Olen haamu kuuvalossa, Peikko sun sydämmes yössä. Läksin, toin sanoman sulle, Jotta voisit nyt iloita. PURMO. Tuolla on sisu kipeä Sen taudin kai tunnet, Jouko. NUORI JOUKO. Ilkeä mara. Sen niskat Noin kurin nurin nujerran. SINIKKA. Omantuntos niskat SORMO. Heitä Tuo orja! Nyt keksi keino Reipas, joutuisa kuin hirvi.