United States or Lebanon ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jo salmen suussa tuolla käy näät kummat ristituulet, ne valtahansa venhos saa jo ennen kuin sä luulet, kun sitten siinä heittelee sun purttas tuulten hyörre, niin seljemmäksi venhoas vie salmen virran pyörre. Ja pyörre kerran aavallen kun purtes tuonne vienee, on varma vaara tarjonas, se hautasikin lienee jos lemmit siis sä äitiäs, niin tottelet sä kyllä!"
Rannall' loikuu purtes ylähällä, Ikäänkuin et aikois konsaan tällä Lahden laumaa verkkoloihis pyytää, Sikseen kaikki mielityöskin syytää. Piilipuiden alla kalmistolla Viivyt vaan oi! kultas kammiolla; Päivän sammuellen, sarastellen, Haudall' aina istut itkeskellen. Neittä Kantalan oi! surkaa, lehdot, Jolle suotiin kukkain elon-ehdot! Lyhyt hälläkin ol' loiston hetki.
Inkeri ihana neito Istui se lutin solassa, Sekä istui, että itki, Katsoi iän, katsoi lännen, Katsoi poikki pohjasehen, Näki kykkärän merellä: "Jossa lienet lintuparvi, Niin sä lähe lentämähän, Jossa lienet kalaparvi, Niin sä vaipunet vetehen, Jossa lienet Lalmantini, Laske purtes valkamahan." "Mistä tunnen Lalmantini?
Ja henkees nuorta jos arkailet, Ja maata jos siksi sä konttailet, Ett'ei sua langeta juoksu; Jos niin on, impeni, tahtos sun, Jos tohdi et käydä sä taisteluhun, Eron teemme jo paikalla tässä. Mut uljuutta jos sun rinnassa on, Jos tohdit sä elämän aallokkohon Mun kanssani purtes heittää, Jos tuon sinä tohdit ja tahdot sen, Kas silloin laskemme riemuiten, Vaikk' aaltoja vahtokin peittää.
ja eloas nuorta jos arkailet, ja maata jos siksi sä konttailet, ett'ei sua langeta juoksu; jos niin on, impeni, tahtos sun, jos tohdi et käydä sä taisteluhun, eron teemme jo paikalla tässä. Mut uljuutta jos sun rinnassa on, jos tohdit sä elämän aallokkohon mun kanssani purtes heittää, jos tuon sinä tohdit ja tahdot sen, kas, silloin laskemme riemuiten, vaikk' aaltoja vahtokin peittää.
Ja pyörre kerran aavallen kun purtes tuonne vienee, On varma vaara tarjonas, se hautasikin lienee Jos lemmit siis sä äitiäs, niin tottelet sä kyllä!» Näin päätti äiti armahin neuvonsa syleilyllä. Ja joka viikko varmistuu tuo tuuma uusi mulla: Mä tahdon tuonne taisteluun ja miesten moiseks tulla, Mä tahdon tarmon koitteluun vesille väljemmille, Jos kuolo siellä kohtaakin, niin minkä voin mä sille.
Ken johti tänne ties, Sun, lintu, kaukaa toi? Mitenkä kalseaan Sydämmeen leimut loit, Ja vento-vierahan Kaikeksi tulla voit? Morsian. Jos sun nähdä, jos sun nähdä saisin Koivu-niemen alta laskevan, Purje välkkyis, sitten erottaisin Liehuvaisen purtes purppuran! Ja sull' ilo-riviä pari oisi, Siskos piirtämää sun lähteissäs, Isältäs myös myöntölauseen toisit,
Inkeri ihana neito Istui hän luhin solassa, Sekä istui, että itki, Katsoi iän, katsoi lännen, Katsoi poikki pohjasehen. Näki kykkärän merellä: »Jos sä lienet lintuparvi, Niin sä lähe lentämähän! Jos sä lienet kalaparvi, Niin sä vaipunet vetehen! Jos sä lienet Lalmantini, Laske purtes valkamahan!»