United States or Nigeria ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ja siksikö te äsken kadulla pakenitte minua? kysyi rouva Sorvi veitikkamaisesti. Pakenitte ja jätitte minut ystävänne saateltavaksi? Juuri siksi, vastasi Antti silmää räpäyttämättä. Olin liian suuressa mielenkiihkossa. Olen vieläkin, kuten näette, vaikka toivon voivani jotakuinkin hillitä itseni. Rouva Sorvi näki sen ja nautti siitä sanomattomasti mielessään. Mies mielenkiihkossa! Hänen edessään!

THYREUS. Caesarille Siis vienkö pyyntönne? Hän milt'ei kerjää Rukousta teiltä. Suurest' ihastuupi, Jos onnestaan te sauvan itsellenne Tueksi teette; mutta sydän syttyy, Jos kuulee, että jätitte Antonion Ja pakenitte hänen turvihinsa, Maailman herran. CLEOPATRA. Mikä nimenne? THYREUS. Thyreus.

Mua ette harhaan vie. Ei teille sovi suurempi kohteliaisuus, kunnon mies. Täys tunteesta on tyttö, auliutta naislähetti on pelkkää, isä poissa te, tytön kunniasta huolehditte; te pakenitte hänen voittamistaan. Myös siitä teitä kiitän . RISTIRITARI. Myöntää täytyy: te tiedätte, kuink' ajatella meidän ritarein tulis. NATHAN. Vainko ritarein? Vain tulis? Sääntöjenne vuoksi vainko?

Saanko kysyä, minkätähden minua niin pelkäätte? Minkätähden pakenitte, minulle jäähyväiset sanomatta, kun viimein Tampereella olin? Saattaako Amalia mamseli olla niin kovasydäminen, ett'ei hänellä ole ainoatakaan ystävällistä sanaa minulle antaa?" Naiset eivät vastanneet tähän mitäkään. He tunsivat seisovansa loukatun voittajan edessä ja olevansa hänen vallassaan.

ENOBARBUS. Antonion yksin, järkensä kun saattoi Himonsa orjaks. Te jos sodan suurta Näkyä pakenitte, jossa toinen Pelottaa toistaan, miksikä hän seuras? Päämiehen arvohon ei himon kiihko Ois saanut loukkaa tehdä, kun juur' soti Maailman toinen puoli toista vastaan Ja hänen tähtens' yksin. Hukkaa vähemp' Ei häpeä noin rientää jäljissänne Ja laivans' antaa töllistellä. CLEOPATRA. Vaiti!

"Ylpeän kieltonne, halveksivan kylmyytenne kautta! Ettekö minua ymmärtäneet! Tuskallisessa tiedossa, että minua halveksitte, vihasitte, kärsin tuskia, joita en voi selittää, ja kuitenkin etsin teidän likeisyyttänne." "Minä luulen, että te pikemmin pakenitte minua", sanoi Hermina nuhdellen. "Ei, ei! Minä tulin salaa, sillä teidän soittonne lievitti suruani ja silloin löysin kuolemani jyvän!"

LIISA. Onkos kukaan muistanut vehnäsiä katsoa? HELMI. Voi, ei! Ne ovat unehtuneet tykkönään. Otetaan pian pois uunista, Liisa hyvä. Kunhan eivät olisi palaneet. RENNE. Rouva Ramstedt miksi pakenitte sinne? Tulkaa tänne muiden luokse. ROUVA RAMSTEDT. Pois, pois, pois elkää tulko lähelle. Lehtori Virtala, suojelkaa ! RENNE. Mitä? Pelkäättekö te minua? LEHTORI VIRTALA. Sehän on Renne Renne Hammar.

KUNINGATAR. Teidän silmänne välkkyy kuin haukan; minuako te vainootte? BOTHWELL. Niin, lemmellä palavammalla, kuin kesän kuumuus, jota pakenitte tänne suojaan. KUNINGATAR. Bothwell, minä olen uskonut itseni teille. BOTHWELL. Te olette uskoneet minulle niin paljon, että teidän täytyy uskoa minulle kaikki. KUNINGATAR. Se ei olisi hyvä meille kummallekaan.

Hänen mustissa silmäripseissään kiilsi vielä kyyneleet päästystä peljästyksestä tai aikaisemmasta murheesta. Mutta hänen huulillaan oli jo hymyily. Hän katsahti salaa minuun, punastui hieman ja löi silmänsä alas. "Kuulkaas, miksi pakenitte minua? Jos minä olisin ollut läsnä, niin ei olisi teille mitään tapahtunut." "Mutta enhän minä teitä edes tuntenut. Luulin että tekin..."