United States or Maldives ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän oli noutanut ja tuonut heille kahvia ja istuutunut tuohon Laurin pöydän päähän. »Mikä kirja se on, jota sinä luet?» oli hän kysynyt. »Et taida sinä tämmöisistä kirjoista välittää.» »Miksi sinä niin sanot?» oli Hagman sanonut, vähän moittien. Mutta ei hänkään sitten sanonut, mikä kirja se oli. Oli jo melkein pimeä tuvassa. Isosta uunista tulvahti vastaan suloista lämmintä.
Sitte astuimme pimeitä ja kapeita puuportaita, joitten loputtua eversti avasi oven; se vei pieneen huoneeseen, jossa joka haaralla oli pyykkiä hajallaan. Pöydät, tuolit ja kopat olivat täynnä sekä silitettyjä että silittämättömiä vaatteita. Ilma höyrysi vastaamme kuumana, ikään kuin lämmitetystä uunista.
Pirtissä oli ruoka pöydällä, ja Liisa käski minua syömään, kun ensin oli kantanut puurokupin uunista. Jokos te olette syönyt kysyin minä Liisalta, kun hän istuutui ikkunan alle ja alkoi selailla virsikirjan lehtiä. Syökäähän pois, ennätänhän minä sitten, sanoi hän, mutta kun minä pyysin häntä tulemaan, niin hän sitten kuitenkin tuli. Syödessämme emme kumpainenkaan puhuneet mitään.
Lapsi oli aivan läkähtyä ja pulautteli liikaa pois, mutta syöttäjä kaatoi uutta, kupin tyhjäksi, niin että sitä meni rinnoille enin osa. Samassa vavahutti Malista uunista näkyvä sininen tuli, kun maidossa kastuneiden tikkujen päät syttyivät palamaan. Hän näytti vähän hätäytyvän, heitti lapsen käsistään ja otti taskustaan tikkuja, jotka asetti pöydällä olevaan tyhjennettyyn toppiin.
Nämät tee-leivät olivat vallan oivallisia, ja me söimme niitä lämpöisinä, oitis kun ne uunista otettiin; syödessämme iloitsimme oikein sydämellisesti, yksinkertaisella tavallamme, ja tulimme siihen päätökseen, että keitto-arina ja uuni olivat varsin oivallisia. Vaimoni ensi-toimia oli ruoka-huoneen somistaminen.
Enkä minä muistanut sitä eroitusta, vaan jos niiksi tulee, niin pian ne ovat uunista lattialla", sanoi renki. "Olkaat, kun on kerran uuniin pantu. Joko on lehmät laskettuna alanko-aituukseen?" kysyi hän Kaisalta. "Laskemassa ovat parhaallaan", sanoi Kaisa. Isännän mieleen oli nyt johtunut jokin sopiva työ.
Ja uunin suu ja tulipesäkin oli heistä aivan kuin joku luola. Vaistomaisesti ilmoitti Otto: Ja miten iso uuni...! Sinne sopisi vaikka sisään. Ja hän päättikin koettaa. Oitis hän konttasi uuniin. Ahdasta siellä oli, mutta mahtui toki. Sopiiko sinne? tiedusti Juntus. Sopii, vahvisti Otto nokisesta uunista ja hänen sieltä palattuaan ryömivät sinne yksitellen toisetkin.
Sulki silloin emäntä pellin, ja tupaan virtasi uunista ihana lämmin; siitä kallistui vaimo itsekkin vuoteellensa taas, ja oli jälleen huoneessa yleinen hiljaisuus. Mutta ulkona hyppeli pakkanen räiskytellen pitkin aitoja, pohjoinen liehtoi voimakkaasti tähtikimmeltävän taivaan alla, josta kalvea kuu hymyten katseli alas. SEITSEM
Mammalle ensin. Mamma saa ottaa kaksi. ELISABETH. Kiitos, minä tyydyn yhteen. MAIJU. Sitten tulee Hannan vuoro. HANNA. Kuinka monta? MAIJU. Yksi vaan! Herra Rastas, olkaa niin hyvä! TEUVO. Kiitoksia! Ka' nehän ovat ihan lämpöisiä vielä. MAIJU. Juur'ikään uunista otetuita. Jussi, sinä, hyi, tuota veijaria, kun sieppasi kaksi. Noo, mitä mamma sanoo? Ovatko hyviä? ELISABETH. Ei sovi moittia.
Hän oli par'aikaa uunista nostamassa kahta paistinlevyä, täynnä mantelikiekuja, jotka jo olivat alkaneet vaaleanruskeaan vivahtaa ja täyttivät huoneen hyvällä hajulla.