United States or Zambia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Heidän poissa ollessaan oli Lotta täti tullut Kerttulaan ja verannalta kuului iloista puhetta. Lotta täti on ostanut kolme koppaa Jannelta ja maksanut kaksikymmentä viisi penniä kappaleesta huusivat lapset. Hän näkyy olevan näppärä poika sanoi neiti Furumark tarkastellessaan pieniä tuohikoppia, jotka hän oli ostanut. Ehkä hänestä voi sukeutua jotakin kelvollista.
Ja se, mikä meitä kaikkia on miellyttänyt, se on teidän taiteenne puhtaus ja viattomuus ... teidän henkilöittenne kasvoissa on suomalaisen luonteen yksinkertaisuus, ja maisemissanne on juhannusyön läpikuultava hienous. Hän oli somanlainen, näppärä poika ja joutui pian seuraelämään pääkaupungin suomenmielisissä piireissä.
Vaarallinen poika, Eloisa, uljas, näppärä ja viisas Kiireestä kantapäähän niinkuin äiti! BUCKINGHAM. Jo kyllin siitä. Tule tänne, Catesby; Vakaasti vannoit aikehemme täyttää Ja tarkoin salata, mit' ilmaisemme. Sa tiedät, mistä matkall' oli puhe: Mit' arvelet sa? Ehkä helpostikin Taipuisi William Hastings meidän tuumaan Asettaa tämä jalo herttua Tään kuulun saaren valtaistuimelle?
Hyvin puettu hän on, ajatteli Johannes, niinkuin konsanaan pieni, näppärä ranskalainen kamarineitsyt. Ja kaunis hän myöskin on ruskeine suortuvineen ja kaartuvine kulmakarvoineen, joiden alta kaksi nauravaa ja samalla itkevää aurinkoa ilmi välkähtää. Myöskin hänen vartalonsa on hyvin kaunis, ajatteli hän vielä. Ei uskoisi häntä talonpoikaistytöksi.
Itse ajatkin alkoivat parata ja Pietari tyttärineen sai vapaasti asua Vinkerin mökissä. Mitään varsinaista jokapäiväisen leivän puutetta ei hänellä nyt enää ollut, kun hän näet oli näppärä astioiden ja muiden tarviskalujen teossa, joita talolliset tarvitsivat.
"Berenike", huusi hän, "tuo tänne purppurareunuksilla ja kultakoristeilla somistettu milesiläinen tunika. Tänään on sunnuntai." Sillä aikaa kun näppärä vanhus, joka yksin sai koskea keisarinnan tukkaan, kiinnitti erittäin taitavasti siihen kultaneulan, jonka nuppina oli jalokivinen Venus, kysyi Teodora: "Mitä uutta kuuluu kaupungilta, Delfine?"
Näppärä, sievästi puettu palvelusneiti avasi minulle oven. Onko rouva kotona? kysyin. Hän katsoi minuun kummastellen, silmät suurina ja pyöreinä. Kyllä, hän vastasi verkalleen, loi minuun vieläkin epävarman katseen ja pujahti johonkin sivuhuoneeseen. Huomasipas, etten ollut Tampereen rouvia, ajattelin siinä päällysvaatteita riisuissani.
Forstmestari selitti missä ja milloin oli tavannut ja innostui ylistämään miten näppärä ja nerokas lapsi tämä Kaisa oli ollut. Viiden tai kuuden vuoden vanhana, mitä lie silloin ollut, luki, kirjoitti ja oli ihmeteltävän terävä luvunlaskija. Hänen isänsä, laiha räätäli, asui turvemökissä, joka oli täynnä kaikenlaisia telineitä, rattaita ja kirjoja. Hullu? Epäilemättä.
Heille vastaili Sakris ylpeänä ja salaperäisenä, että se vieras oli hänen morsiamensa... Uusi morsian! Hän iski ovelasti silmää ja palasi kamariinsa. Ovellakos hän vasta nauraa hekotteli! Sillä Nelma ... nuori ja näppärä Nelma ... hommasi tällä kertaa alushameisillaan: pelkäsi vaalean kesäleninkinsä likaantuvan nokisen uunin ääressä, jota hän ei ollut vielä ehtinyt puhdistaa.
Oi, ihanampaa olentoa ei koko maailmassa ole; hän olisi saattanut keisarinkin kupeella maata ja tätä orjantöihin määrätä! JAGO. Nyt olette väärällä tolalla taas. OTHELLO. Hirteen koko vaimo! Sanon vaan mikä hän on. Niin näppärä neuloja! Ihmeteltävän soitannollinen! Oi, hän saattaisi laulullaan raivokkaan karhunkin kesyttää! Ja niin valtava ja rikas älyltään ja neroltaan!