United States or Monaco ? Vote for the TOP Country of the Week !


SUSANNA. Tule ja sieppaa! Tuonpa kanssa kärsimys ihan loppuu. NOKKI. Ostetaan sitte uutta, kun vanha loppuu. Eiköhän sitä saane Ryhäsen puodista? Siellä oven päällä seisoo kirjoitus: "Tampereen vaatteita ja muuta." Ihan sinä saatat ihmisen hulluksi. Annas olla kunhan herra nousee! Kyllä sinulle Tack sötta mamma! SUSANNA. Senkin irvihammas! Ulos, sanon sinulle! Ulos! Kiitos kunniasta!

Ja vaari katsoi alas ja näki veden lipuvan sen valon punasessa heijastuksessa, ja tunsi proomun mustat laidat, ja sanoi perämiehelle: Mikä palo tuolla on? Mutta perämies vastasi: Ne on Tampereen tehtaita. Silloin vaari ajatteli: Jos Veneh'ojan rengit täällä tämmöistä ilotulitusta pitävät, mitä onkaan minun silmäni näkevä, koska minä Veneh'ojan maille astun!

Olemmehan yksimielisiä siitä, että voi päivänsä hauskemminkin viettää kuin istumalla varsinkin talvisaikaan rautatievaunussa Tampereen ja Seinäjoen välillä, ellei matkusta vanhojen tuttujen seurassa.

Terveyteni olen peräti kadottanut tällä onnettomalla takaisin-lähdöllä, jonka vuoksi olenkin pyytänyt keisaria määräämään toista päällikköä. Mutta ennenkuin saamme Hänen Keisarillisen Majesteettinsa käskyjä tässä kohdin, haluaisin kuulla ajatustanne nykyisestä tilastamme. Kokoommeko voimamme yhteen Tampereen edustalle, voi lähdemmekö takaisin kaupungin lävitse kohdataksemme ruhtinas Dolgorukia?"

Onpa sekin vallan hullunkurista, että minä olen saanut kantaa niin monen runosynnit." Kesän 1834 Runebergit viettivät Haiharan talossa Tampereen lähellä. Muuttopuuhat tuottivat rouva Runebergille suurta hauskuutta, sillä hän ajatteli ilolla yhdessä oloa ystävänsä kanssa. Augusta Lundahl asui, näet, Tampereella.

Valppaat, väsymättömät ja tapaamattomat, pitivät he nämät vedet puhtaina kaikista Venäläisistä ja kuleksivat pitkin rantoja, jossa kaappasivat pois jokaisen venäläisen kurierin, ryöstivät kuormastoja ja löivät vähäisempiä sotamiesjoukkoja. Koottuansa kaikki täällä löytyvät veneet ja alukset ja hävitettyänsä Tampereen sillan, pitivät he tällä tavoin Venäläisten armeijaa piiritettynä.

Asia oli siis käynyt siksi, että pääsin kuin pääsinkin Tampereen kouluun. Vaikka olikin kevätlukukausi, eikä siis varsinainen vastaanottiaika, pääsin kuitenkin alialkeis-kouluun ensiluokalle. Koulun käynnissä se nyt kului aikani. Suvi- ja joulu-aikoina käväisin Pohjalammillakin. Siellä oli vähän muutostakin tapahtunut.

Surullisesti katsoivat he taaksensa tuota vähää ennen niin rauhallista ja iloista kotia, joka nyt oli hirveäin liekkien vallassa. Tappelun melske kuului yhä kauempaa, kunnes se viimein peräti taukosi. Parin tunnin ahkeran soudon perästä näkyi vihdoin Tampereen torni ja se pitkä silta, joka kaupungin kohdalla oli kosken ylitse Näsijärven ja Pyhäjärven välillä.

Mistä lienevät saaneet viholliset tietää Herpmanien Ampialassa olemisen, ja tien osasivat he kulkemalla kenkäisten hevosten jälkiä, sillä silloin oli Herpmanien hevoset täydessä kengässä, mutta muut pitivät hevosiaan n. s. "viskarissa." Vihollisjoukko, joka nyt saapui Ampialaan, oli iso, ja heidän mukanaan eräs noita, nimeltään "Kuuliais-Tapani," Tampereen puolelta.

Hän lähetetään Ruoveden kirkolle. Venäläisten armeija vetäytyy takaisin Tampereen kautta". Amalian katsanto muuttui, tämän sanoman kuultuansa. "Me olemme siis, Jumalan kiitos, turvassa", sanoi hän. "Jos hätä rupeisi ahdistamaan, voimmehan silloin päästä Ruovedelle". "Se on mahdotonta, että Venäläiset etsivät meitä täällä", virkkoi äiti.