United States or Myanmar ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mies pellon vakoopi, Vakoon jyvät kylvääpi. Atrialle läksi mies, Linnut tehtävänsä ties, Sissivät nyt sirkkuset, Vakoilivat varpuset. Söivät hekin atrian Runsaan sekä makian. Pikku pajutuikkinen Nokki myös jyväsen, Kadehtien katsoit muut, Kohti lensit, auki suut, Pajulinnun käärivät, Veriseksi pieksivät.
Jospa niissä kirjoissa myös olisi kirjoituksia siitä kuinka palvelijoitakin on kohdeltava. Sepä olisi hyvä. ILLI. Noh, Enokki, miksi et jo mene? Onko sulla jotain sanottavaa? NOKKI. Olisin tahtonut vaan herralle ilmoittaa että että ILLI. No, anna kuulua jo! NOKKI. Niin, älkää pahastuko, minä tahtoisin muuttaa pois SUSANNA. No, Enokki, mitäs se nyt tulee paremmaksi muuttamisestakaan.
NOKKI. Sitten oli tuima Stiina, se pitkäsäärinen. Eikös herra sitä muista? Hyvä, hyvä! Heta, Miina, Stiina. Siis kolme no entäs sitte? Onko vielä useampia? NOKKI. On, sitte vielä Mari Niin, niin sehän oli viimeisenä. Mikäs tämän nimi olikaan? NOKKI. Kirsti "se hyvä", kuuluu olevan. Sepäs kaunista! Viisi eri palvelijaa yhdessä kuussa. Ei! Tämä menee liian pitkälle. Mutta ehkäpä tämä tästä selviää.
KIRSTI. Nokki! Jokos puhdistit ne herran saappaat? NOKKI. Häh! Nokki saat itse olla. Minä olen Enokki Matinpoika Korholiin. KIRSTI. Se hyvä. Mutta ne saappaat? Rouva eilen käski... NOKKI. Saappaatko! Saappaat seisovat kunniavahteina herran makuuhuoneen ovella. Ne ovat niin kirkkaat, että kuvansa näkee niistä ja niitä on kaksi: toinen vanhempi ja toinen uudempi. KIRSTI. Se hyvä.
Taas se Nokki on maannut niin pitkään, ettei ehdi mihinkään koko päivänä! Mihinkäs tästä nyt pitäisi matkustaa sitten? SUSANNA. Vaikk'ei mihinkään, mutta huoneet pitää olla siistittynä siksi kuu herra nousee. NOKKI. Ei tuo vielä ole noussutkaan. Vasemmalle kylelleen kääntyi vasta kun asetin kunniaporvarit paikoilleen makuuhuoneen ovelle. SUSANNA. Ethän vaan ryskänyt siellä, Nokki?
Taas Nokki ja aina vaan Nokki! Se on tietty, ryskin kyllä! SUSANNA. Mutta sitä ei saa tehdä, kuuletko? Hiljaan täytyy olla. Ahaa! Vai niin! Hyvä, ollaan sitten hiljaan. Mitä minä näen! Siihenkö käyt istumaan? SUSANNA. Kiusan kappale! Ettet häpeä! Ruveta istumaan kun työsi on kesken. No seisonmahan sitte. SUSANNA. Entäs huoneet? NOKKI. Mikäs niillä on hätänä? Eihän nuo karkuunkaan lähde.
Hän aikoi siis iskeä kiinni minuun rauta sormin eikä päästää minua ennenkuin noiden piinavuosien kuluttua!... Jumalani, minkä surkean valhekuvan oli hän minusta tekeväkään! "Ja luulette minun siihen suostuvani!" vastasin hänelle, heittäen pääni taakse päin. "Heintz oli kerran saanut kiinni kaarneen, mutta kun hän tahtoi leikata siltä siipiä, nokki lintu häneltä sormet verille "
Vaatimukset talouden tarpeisin kasvavat kuukausi kuukaudelta. Nyt ei ole asiat oikealla tolalla. Miksikä juuri minun talossani tällainen epäjärjestys vallitsee? Ei pysy yksikään palvelija ei muut kuin tuo kelvoton Nokki. Eikä minulla ole häntä vastaan niin suuresti valittamista, mutta Susanna aina valittaa Nokki ja taas Nokki. Etkö sinä kuule!
Muista nyt Enokki, sinun täytyy parantaa huonot tapasi, en minä jaksa alinomaa sinun kanssasi tapella. Tule auttamaan vähän ajan kuluttua minua pukeutumaan. NOKKI. Ei minun kanssani tarvitsekaan tapella. Kyllä minä teen työni ruoskimattakin, kun minua kohdellaan vaan ihmisiksi mutta Sussulle en anna perään, en vaikka taittuisi, sillä hän se on, joka velloo kaikki asiat, Senkin kielikello.
Nokki sai kiukustuneelta Malakiaalta aika selkäsaunan siitä syystä ettei asiasta ennemmin ilmoittanut, Se selkäsauna varsinkin tuli hyvään aikaan. Voi voi tappaa, tappaa! Joutukaa auttamaan! ILLI. Jokos rupeat ihmisiksi olemaan, sinä juupeli? Mutta enhän minä nytkään mitään tehnyt. Mitä varten minua aina syyttömästi ruoskitaan. Siivosin ainoastaan huoneita, kysykää Kirstiltä.