United States or Nicaragua ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jussi istui nurkassa ja ajatteli, että olisihan sitä hänelläkin yhtä ja toista valittamista, eipä hän ollut eväistäkään saanut, muuta kuin pikkuisen leivän palan. Kalle ne oli kaikki syönyt ja jakanut toisille tovereille, sitte oli häntä tuupittu ja revitty suotta-aikojaan. Mutta turhaksi tiesi hän niistä puhumisen, sitä olisi vaan naurettu.
Hän on myös kouluja käynyt, mutta on aika rasavilli; vaikk'ei mulla ole mitään valittamista, sillä minulle hän on aina hyvä." Yht'äkkiä tuli talon takaa näkyviin tyttö, jota lumivalkoinen kana seurasi aivan likeltä. "Onko teillä hyvä olla, mummo?" kysäsi tyttö ohi mennessään, ja tuskin ylös katsahtaenkaan.
"Sinun käy kaikki hyvin", sanoi Lents, "sen näkee päältäsikin". "Minulla ei ole, Jumalan kiitos, mitään valittamista, minä olen terve ja minulla on tarpeeksi itselleni ja vähän muillekin antaa. Minun mieheni on hyvä ja ahkera. Tosin kyllä ihmiset täälläpäin eivät ole niin iloisia kuin kotiseudullani; he eivät ollenkaan ymmärrä laulella.
Joonas raapaisi siis jalallaan lattiaa ja vastasi: Jumala varjelkoon teidän majesteettianne! Huonosti on laita. Mitä sinulla on valittamista? Joutuuko talosi ryöstettäväksi kruununrästeistä, vai onko sinua rasitettu pitkillä maantieosuuksilla? kysyi kuningas. Kiitän kysymästä, vastasi Joonas, joka nyt pääsi puheen alkuun.
"Parasta on että hän jää makaamaan vähäksi aikaa päivällä, ja sitten sinä voit lämmittää hänelle maitoa ja olla hyvä häntä kohtaan; hänellä ei saa olla mitään valittamista niin kauan kuin hän on tässä talossa". "Minä olen ajatellut samaa", vastasi äiti. "Parasta on myös olla mainitsematta siitä, josta puhuin", lisäsi Tore ja meni. Myöhemmin iltapäivällä oli Marit tuvassa.
Hän kääntyi nopeasti, tarttui sen sijaan tuoliin ja paiskasi sen rajulla voimalla lattiaan. "Minä vaadin, että muutat käytöksesi, kuuletko? Onko sinulla jotain valittamista tahdotko, että jokin olisi toisin sano suoraan, onko sinulla valituksen syytä?..." "Ei ... ei...", vastasi Ester veltosti.
Havaittuansa jäniksen tai gazellin, juoksevat he paitsi sitä pahimmassakin paahteessa pitkät kierrokset, saadaksensa paistin eväänsä lisäksi. "Näin kuluu", sanoo Wallin, "päivä päivänsä perästä ijankaikkisessa yksitoikkoisuudessa. Mutta erämaan luonnossa on jotain omituista, mieleen syvästi vaikuttavaa, joka ei salli mitään kärsimättömyyttä, mitään valittamista ikävästä.
Minun ei sentään ole mitään valittamista. Ijäkäs rippi-isäni on tuskin jättänyt vuodettani. Aivan alusta muutti hän sänkynsä kammiooni ja valvoi minun luonani niinkuin isä. Ja hänen sanansa lievittävät sydäntäni, samalla kuin hänen kätensä hoitavat ruumistani.
"Ei ... ei...", kertasi Bengt pilkallisesti, "no, jos ei sinulla ole mitään valittamista, niin mikä sinun sitten on?" Ester tuijotti eteensä kauan, uneksivasti. "Ei koskaan valiteta, että kevät on niin lyhyt, että kukat kuihtuvat ja kauniit sadut valehtelevat", kuiskasi hän, "surraan vaan ja kaivataan!" "Jos tuolla lorulla tarkotat, että olen muuttunut sinua kohtaan, niin olet itse syypää siihen.
Vaatimukset talouden tarpeisin kasvavat kuukausi kuukaudelta. Nyt ei ole asiat oikealla tolalla. Miksikä juuri minun talossani tällainen epäjärjestys vallitsee? Ei pysy yksikään palvelija ei muut kuin tuo kelvoton Nokki. Eikä minulla ole häntä vastaan niin suuresti valittamista, mutta Susanna aina valittaa Nokki ja taas Nokki. Etkö sinä kuule!