United States or Aruba ? Vote for the TOP Country of the Week !
KIRSTI. Nokki! Jokos puhdistit ne herran saappaat? NOKKI. Häh! Nokki saat itse olla. Minä olen Enokki Matinpoika Korholiin. KIRSTI. Se hyvä. Mutta ne saappaat? Rouva eilen käski... NOKKI. Saappaatko! Saappaat seisovat kunniavahteina herran makuuhuoneen ovella. Ne ovat niin kirkkaat, että kuvansa näkee niistä ja niitä on kaksi: toinen vanhempi ja toinen uudempi. KIRSTI. Se hyvä.
Mutta kun sinä sitte aikomuksestasi luovuit ja puhdistit itseäsi Jumalan ja omantuntosi edessä, ettet ottanut kurjaa miestä maantieltä ajamaan kanssamme ja samassa sanoit olevasi niin onnellinen niin olisin taas mielelläni suudellut sinun käsiäsi hyvyytesi tähden, mutta sitä minun kopeuteni ei antanut myöden, päätin sen siaan hiljaa itsekseni tulla yhtä hyväksi kuin sinäkin, vaikka olen sentäänkin jatkanut vanhaa sisuani ja ainoastaan päättänyt joskus vastedes parantua, mutta sitä muutostani ei saisi kukaan huomata, vähintänsä oma mieheni, ja niin on käynyt käymistään, että tuo vanha paholaiseni taas on minua riivannut ensiksi häpeemään sitä, kun ihmiset tulisivat huomaamaan minun nyt tahtovani muuttua toisenlaiseksi, ja toiseksi vaikuttanut, ettei minun enää ollenkaan tehnyt mieleni parantua.
Kuni puhtahan vihreenä kukkiva maa Juhannuksena juhlivi, loistaa, Joka kolkasta aurinko loisteellaan Pois talviset tahrat poistaa, Niin puhtaat nyt mieleni mietteet on, Oma impeni, hempeä, hellä! Sinä ryönäisen rintani puhdistit Jalon henkesi hempeydellä. Kuni kukkula vankkana vastustaa Tuhotuulia, yltiöpäitä, Kuni kallio uljaana uhmata voi Syysai'aankin synkkiä säitä,