United States or South Korea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Muistelkaamme esimerkiksi Karilan renkiä, jolle, suurikelmille, kerran pisti päähän ropsia isäntäänsä vähän selkään, ja siitäpä olis käynyt pojalle pahoin, mutta kas kun oli junkkarilla äkkipikaan niskassa harmaa takki, ja tämähän pelasti miehensä. Olkoon menneeksi! Kohden kasarmia marssikaamme!
Päätimme siis jälkeen puolenpäivän ratsastaa Tabor'ille, jonne oli ainoastaan kahden tai kolmen tunnin matka. Vaan ennen kuin, lukijani, seuraat minua sille vuorelle, muistelkaamme vielä jotakin Nazaret'ia koskevaa, siitä kun ei ole niin helppo erota.
Tulen, ja sua kiitän Elsani vastasi Antti, syleillen vapaalla käsivarrella vaimoaan kiitän tästä ja kiitän siitäkin illasta, jolloin juuri nyt kymmenen vuotta sitten ainoan kerran neuvosi ylenkatsoin. Unhota se jo! Ei niin, mun armas vaimoni, vaan muistelkaamme sitä ilolla, sillä se kuitenkin perusti onnemme.
Mutta muistelkaamme nyt pikku Elisaa Olisipa merkillistä nähdä se lapsi. Me kysyisimme: Elisa, sanopas, miltä tuntui päästä Jesuksen syliin. Ja silloin Elisa vastaisi: Etkö sitä tiedä? Eikö Jesus ole sinua ottanutkaan syliinsä silloin, kuin vielä olit pieni maan päällä? Ei, Elisa, sanoisimme me. Onhan siitä jo hyvin pitkä aika, kuin Jesus eli ihmisten seassa.
Hän tarttui isänsä käteen. "Opi tuntemaan minut, Valerius", pyysi Totila tarttuen sydämellisesti hänen toiseen käteensä. Vanhus huokasi. Lopuksi hän sanoi: "Tulkaa kanssani äidin haudalle, joka on tuolla sypressien varjossa. "Siellä lepää hänen sydämensä uurnassa. "Muistelkaamme siellä häntä, jalointa naisista, ja rukoilkaamme hänen varjoaan.
Olisi hauska muistella vieläkin sitä ihastusta ja suuttumusta, joka siitä syntyi, mutta jääköön sekin varsinkin kun se on vielä kyllin tuoreessa muistossa. Sen sijaan viettäkäämme hetkinen, parinen, hänen seurassaan ja muistelkaamme häntä semmoisena kuin hän esiintyi emäntänä talossaan ja seuraihmisenä. Mainitsin Minna Canthin kodin muistoista rikkaaksi.
Setäänsä hän tulee, sen näen kaikista kujeistansa, ja sentähden toivon hänestä vielä paljon hyvää. Kuitenkin vartoo häntä nyt kotiin tultuansa aika pieksiäiset, jaa-ah, saakoon hän oikein Sipin saunan, ja sitten aatelkoon hän vähän asiaa. Mutta unohtakaamme se kanalja ja muistelkaamme vanhempaa poikaani, Eskoa, joka saattaa meille tänä ehtoona iloa ja riemua.
HANNA. Muistelkaamme Niilon käytöstä tässä asiassa isääs kohtaan. ELMA. Me olkaamme kuitenkin tekemättä väärin. Olisko tämä vääryys ja synti? ELMA. Huomenna hän tahtoo kuulla päätökseni. HANNA. Ei, ei ole tämä synti eikä vääryys.
SIMEONI. Niin, niin, muistelkaamme tätä päivää. JUHANI. Vai'etkaa jo, veljet. Varjele Jumala! käännättehän perin nurinniskoin tässä miehen sydämmen. Nukkukaamme, nukkukaamme! Niin he haastelivat, mutta kanssapuheensa vaikeni viimein ja uni kallisti heidät alas toisen toisensa perästä. Heistä viimeisenä istui valveillansa Simeoni, nojaten itseänsä vasten hongan pulloista juurta.
Ladau lausui: "sä et kelpaa Arvostamaan marskin työtä, Sydän sull' on, häll' on vatsa, Osaat kuolla, hän vaan syödä." Ehrnroth lausui: "Muistelkaamme Missä loisti aikanansa; Makasiinissä ei suinkaan Kukaan löydä kunniansa, Klingspor teki urhotöitään Milloin tarvittiin vaan suita, Ihme ei, jos rakastaapi Vatia, ei tappeluita?"