United States or Jordan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Näinpä puhkes moni lausumaan: "Kullakin on täällä tehtävänsä, Jonka saanut onpi Luojaltaan, Jonka täyttää tulee eläissänsä. Ehkä kulkulaisna laulaissansa Tehtäväns juur' täytti Laulu-Hansa!" Mustalainen. Yksin kulku kolkoks käy. Terve matkamiesi! Mustalaisen seura suo hupaa kukatiesi. Kulkenut oon iloiten Halki maitten useitten. Koti kaikkialla Mull' on taivasalla.
Jos leivon ääni ois kaunis mulla, Niin sulle, kultain, mä laulaisin Ja syämmes hellän niin laulelulla Mä lemmen hehkumin lumoisin. Ei ääntä leivon oo suotu mulle, Rumemmin äännä ei korppikaan; Tok' laulan, kultain, mä yhä sulle, Kosk' ei oo korvaa sull' ollenkaan. Laulu-Hansa. Ukko pieni, käyräselkäinen, Nuorille ja aikaisille tuttu, Laulunsa jo lauloi viimeisen.
Ruokaa hälle kyllin tarjottiin, Saipa pirtiss' sitten viettää yötä. Vielä pilkattiin ja soimattiin, Ett' ol' laiska eikä tehnyt työtä. Mutta, kuullen pilkan, katkeruuden, Laulu-Hansa mietti laulun uuden. Pilkkaa kärsi kyllin eläissään, Vaan kun kuolemastans levis tiedot, Kuulunut ei ivan ääntäkään: Suri silloin lapsiparvet liedot; Aikaisetkin, mielet murenessa, Kyyneltyivät Hansaa muistellessa.
Kyläst' toiseen, huoletonna vaan Huomisesta, kulki Laulu-Hansa, Lapsiparvi aina seurassaan, Kylän teitä hänen astuissansa. Sitten kuulemahan lauleloita Tulvaamalla tulvas kuulijoita. Suur' ei ollut mahti laulujen, Pilviin kohonnut ei niiden henki, Vaikka kyllä kultasirusen Joukosta löys joskus rikkojenki. Mutta Hansa lauloi, eikä moista Miettinyt ees kenkään kuulijoista.