United States or Niger ? Vote for the TOP Country of the Week !
Min teitte, tiikerit te, eikä lapset? Isänne, vanhan, kunnon miehen, jota Pörröinen karhu kunnioittain nuolis, Te teitte hulluks! Julmaa, luonnotonta! Kuink' oiva veljeni voi sitä sietää, Tuo mies, tuo prinssi, jota niin hän suosi? Jos taivas koht' ei ilmi-enkeleitä Tuon julman teon suistajiksi laita, Niin seuraus on: Ett' ihmiset ne syövät toisiansa Kuin meren pedot.
Ei ois tälleen voineet välimme jäädä, meidän kerran ois ne ollut rikottava kuitenkin. Ne ajanpitkään pahenneet viel' oisi. Vain yhden herran tunnen, hänet, jolta saan ravintoni, häntä mielelläni ma seuraan, muit' en mestareita pyydä. Mies vapaa tahdon aatoksissa olla ja runoilussa; toiminnassa meitä maailma yllin kyllin rajoittaa. LEONORA. Hän sinust' usein kunnioittain puhuu.
CLEOPATRA. Kiltti airut, suurelle Sanokaa Caesarille: voitonkättään Nöyrästi suutelen ma; jalkoihinsa, Sanokaa, kruunuineni polvistun, Ja kaikkivoivan suusta varron kuulla Egyptin tuomion. THYREUS. Jalosti tehty! Jos äly, taistellessaan onnen kanssa, Vain uskaltaa, min voi, niin voitto sillä On varma. Kättänne mun kunnioittain Suudella suokaa.
TASSO. Ma kunnioittain yhdyn sanoihis. ANTONIO. Kai sentään sulle jotain aivan toista, kuin minulle, ne sanat merkitsee. TASSO. Näin emme toisiamme lähene. Et viisaasti, et oikein tee, jos väärin tahallas jotakin sä käsität, ken liekin hän. Ei tarpeen sana ollut ois prinsessan, sun tunsin helposti: sä, tiedän, hyvää tahdot ja saat aikaan.
Mutta tuolla, katsos, katsos! Kappelista torin luota Lailla luodelainehien Syöksyy kansaa kirjavana. Ritareita rouvinensa, Juhlallisin joukkoinehen, Helkkyin heille kellot soivat, Uhkuu urkuin harras ääni. Mutta kunnioittain kaikki Väistyy väen keskustasta, Jossa astuu nuori pari, Donna Clara, Don Fernando.
Kun kunnioittain valtiattareeni ma olin katsahtanut ynnä katseen hän mulle suonut suopean ja varman, valohon käännyin, joka alttiuttaan niin oli tarjonnut, ja lausuin äänin nyt liikutetuin: »Virkkakaa, keit' ootte!» Ah, kuin ja millaiseks hän kasvoi kautta tuon ilon uuden, josta sai hän lisän, kun moista pyysin, entisriemuihinsa.
Omaisuudeks itsellensä armotyönsä kautta Tahtoo Hänen rakkautensa minuakin auttaa. Minä olin kadotettu ijankaikkisesti, Vaan Hän verellään mun osti, hukkumasta esti. Siis mä nytkin Häntä kiitän riemuisesti sangen, Tomuun maahan kasvoilleni kunnioittain lankeen. Mulle kelvottomalle on armo aivan suuri, Kun saan kiitosuhrin tuoda Jesukselle juuri.
Se on se pieni, nelikulmainen Jumalan huone, jonka jo Abrahamin piti rakentaneen. Tämän pienen temppelin rakennukseen on enkeli Gabriel, niin kerrotaan, tuonut valkoisen kiven, joka surusta ihmisten syntein tähden on tullut mustaksi. Jokainen mahometiläinen kokee kunnioittain suudella tätä kiveä eli ainakin sitä koettaa. Mahometin syntymäpaikkana on Mekka tullut hänen uskontonsa pääpesäksi.
Täällä nähdään paljon ihmisiä, jotka polviaan notkistellen näitä härkiä kaunistelevat kukilla ja kunnioittain tervehtävät niitä. Voi sinua, jos kurillasi survaiset näitä laiskoja eläimiä, jotka eivät tieltäsi väisty! Silloin kansa sinun palasiksi repisi. Jos kärsimyksesi on kaiken tämän kestänyt, ja sinä tulet toiseen kaupungin osaan, niin kohtaa sinua toinen kovempi koetus.
Jos muistat tään ja sull' on järki selvä, sa huomaat itses naisen kaltaiseksi, mi sairaana ei vuoteellaan saa rauhaa, vaan käännehtien tuskiansa torjuu. Seitsemäs laulu Kun kolme, neljä kertaa syleillehet he oli riemuiten ja kunnioittain, Sordello taantui, kysyi: »Keitä ootte?» »Jo ennen kuin tää vuori sielut näki luo Luojan pääsemähän ansiokkaat, mun luuni hautasi Octavianus. Vergilius olen.