United States or Eswatini ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuin lähestyin sitä seutua, joka oli tästä lähtien oleva kotoni, oli vielä sama alakulosuus mielessäni. Eikä tämän seudun näkeminen huojentanut tuskaani ollenkaan. Se oli kapea laakson kaistale, jonka kumpasellakin puolella oli korkeat mäet synkkine kuusimetsineen. Talojen ympärillä oli pitkät matkat vaan näitä mustanpuhuvia metsiä, niin että kaikki näytti olevan surupuvussa.
Mitä hän kuninkaan palatsissa sai kuulla Kleasta oli ainoastaan vähän huojentanut hänen huoltaan, ja varmaankin Klea paljoa ennen ehtisi erämaan reunalle, kuin hän, ja joutuisasti astuminen kävi hänelle niin vaikeaksi ja koski niin kovasti hänen arkoihin jalkapohjiinsa.
Hovissa ei työnteko ollut enää niin raskasta; herra itse oli huojentanut työnmäärän. Eräänä iltana kun näin istuivat ja Martta oli luonut kyyneliset silmänsä äidin tyhjään vuoteesen, aukeni ovi äkkiä ja sisään astui itse hovin herra. Sisarukset silmäsivät häntä kummastellen vielä enemmän kun ämmää muutamia päiviä ennen. Mutta herra ei antanut heidän kauan kummastella.
Molempien nuorten sisarteni seitsenmäntoista ja kahdeksantoista vuoden vanhojen oli vuoro tulla esitellyksi hovissa, ja sen johdosta päätin minä jälleen näyttäytyä seuraelämässä. Suuri lääkäri, aika, oli tehnyt tehtävänsä ja vähitellen huojentanut tuskani ja kaipaukseni.
"Perhana, etten ollut kotona", huusi hän, "se olisi huojentanut, jopa tehnyt tarpeettomaksikin aikomuksemme". Matin näin manatessa oli eukko muistanut Heikkiä. Hän nousi vuoteeltansa, jonka laidalla hän oli istunut, ja rupesi kurkistelemaan uunille. Hän käänsi ryysyt siellä, mutta poika ei ennä ollut siellä. "Lempoko hänen on korjannut!" huusi hän. "Kenen?" kysyivät yksin suin miehet.
"Onko herra Claudiuskin vaarassa tuolla ulkona?" kuului viimein huuliltani. Neiti Fliedner kohotti olkapäitään. "Minä varon hänen olevan kauheata siellä lienee olla vedenhätä on melkein pahempi valkeanvaaraa, eikä herra Claudius täänkaltaisessa tilaisuudessa muistele itseään. Mutta, lapseni, hän on Jumalan kädessä!" Se ei ensinkään mieltäni huojentanut.
Me arvelimme, että hän nyt oli huojentanut sydäntänsä ja kertonut pahimpia, mitä hän kyökkipiiasta tiesi; mutta pari, kolme päivää sen perästä tunsi hänen omatuntonsa uuden pistoksen, ja hän kertoi, kuinka kyökkipiialla oli pikkuinen tyttö, joka varhain joka aamu vei leipämme; niinkuin myöskin, kuinka häntä itseä oli houkuteltu varustamaan maidontuojaa hiilillä.
Pyhältä retkelt' on hän palannut, On huojentanut sydämensä vaivaa; Hautansa partaall' on hän viatonna, Puhtaana nyt; kuin helma ystävän Se hälle aukee. Hyvä Jumala! Kuink' ihmeen lailla käy maailmass' sentään, Iloa lapsellista usein vanhus Kun nauttii, nuorta suru suuri kalvaa. Sä terve, terve, hurskas vaeltaja! AKSEL. Mä kiitän teitä, sulo Valpur neito! VALPURI. Sa tunnet minut?
*Rabbe, F. J.*: on toimittanut luetteloita Suomen kirjallisuuden tuotteista, ja sen kautta paljon huojentanut kirjallishistoriamme matkaansaantia.
Luonto oli jalomielisesti huojentanut hänen pyrinnöttänsä, sillä kaikki hänen tyttärensä olivat rikkaasti varustetut sekä ulkomuodon, että sielun-lahjain puolesta.