United States or Mali ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hitailla, vakavilla askelilla astui kalpea nuorukainen sakaristosta saarnastuoliin. Silloin syntyi kirkossa liikettä. Kaikki tahtoivat nähdä "nuorta pappia" ja nousivat seisaalleen kurkistelemaan. Läntistä lehteriä kannattava keskiparrupa oli lahonnut toisesta päästä ja napsis se oli poikki.
Hän ei ainoastaan tuonut niitä kohta, vaan oli hyvä kyllä olkani takaa kurkistelemaan kirjeeseni sillä aikaa, kuin kirjoitin sitä. Kun olin päättänyt sen, kysyi hän minulta, mihin minä olin menossa kouluun. Minä sanoin: "Likelle Londonia". Siinä oli kaikki, mitä minä tiesin. "Voi, silmäni kautta!" hän huudahti, näyttäen varsin alakuloiselta, "minä olen pahoillani siitä".
Puodissa ja makasiinissa oli eilen ollut kiire toisen kiireen kyljessä. Kolmattakymmentä tilausta toimitettiin maakauppiaillekin, niin että kyllä pysyivät jalananturat kuumina. Vaikka eilen olisi satanut kultamunia, niin ei puodista ja makasiinista olisi kukaan joutanut rantaan varvastelemaan ja pilviä kurkistelemaan... "No, no, hyvät herrat. Yksi nuori poika konttooriin lisää ja puotiin samoin.
"Siitä saatte, isä, olla aivan huoletta. Minä katsoin sen ajan, ett'ei silloin kukaan joutunut kurkistelemaan mitä sedän aarrekamarissa tapahtui; siitä olen varma, ett'ei asiasta ole tietoa kenelläkään muilla kuin minulla ja nyt teillä ja äidillä", sanoi poika luottavasti. "Lempo vieköön!
Tämä taulu tavallansa pakoitti minun kurkistelemaan sängyn katostakin. Se oli ikävä katseltava ja minä loin taas pian silmäni tauluun. Minä luin miehen hatuntöyhdön sulat; ne esiintyivät selvästi, kolme valkeata, kaksi viheriätä. Minä katselin hänen hattuansa, se oli kekomainen. Minä ihmettelin, mitä hän mahtoi katsella.
Kauppa vahvistettiin ruoalla ja oluella Rautatorin kapakassa ja hevoskauppiaalta saatiin kuulla kasvatusveljenkin asunto: seitsemäs poikkikatu vasemmalla puolella Saksanmäestä lukien. Petter ja Matti alkoivat lukea pitkin Läntistä Pitkääkatua, mutta eivät päässeet puolitiehenkään seitsemää, kun heidän täytyi seisattua kurkistelemaan puotien ikkunoista kaikkia outoja esineitä, mitä oli nähtävänä.
"Perhana, etten ollut kotona", huusi hän, "se olisi huojentanut, jopa tehnyt tarpeettomaksikin aikomuksemme". Matin näin manatessa oli eukko muistanut Heikkiä. Hän nousi vuoteeltansa, jonka laidalla hän oli istunut, ja rupesi kurkistelemaan uunille. Hän käänsi ryysyt siellä, mutta poika ei ennä ollut siellä. "Lempoko hänen on korjannut!" huusi hän. "Kenen?" kysyivät yksin suin miehet.
Ja hiidessäkö liekin ollut nenäkopalla tuo toinen, kun on kuin lehmän sarvi, ... saa aina olla luuta kädessä. Kun nuo raadot edes ymmärtäisivät, mitä on lakaista lattia...» »Tuo vietävä, joka täällä minun vaivoinani noita aina pitää kaiket päivät ja odotuttaa, muutama...» Nyt menee hän jo toisen kerran kurkistelemaan avaimenreiästä herransa kamariin.
Kun Kaarlen ja molempien naisien piti menemän kapean sillan ylitse, oli samalla joukko kruunun kuljetuskuormia ruvennut menemään siitä ylitse, ja muutamat miehet, jotka, hevosien puutteessa, käsirattailla kuljettivat santaa ja kiviä rakennus-aineiksi, jäivät kurkistelemaan muun tänne kokoontuneen kansan kanssa, kuinka yliopiston kaluja ruvettiin laivasta purkamaan.
Mutta Santra ja Valee jäivät ikkunasta kurkistelemaan, miten siellä pyörä lensi humisten ja pilviä piirrellen, kavut kaatuilivat ja pojat elämöiden juoksivat, miten tytöt katrillissa rallattivat ja riehuivat, että pellavankeltaiset patukat tuulessa hulmusivat. Santra ei enää uutta pakoa ajatellut. Uteliaana hän katseli metsäkyläläisten iloista elämää ja tunnusteli ihmisiä.