United States or Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pitkän tuokion oli jo lukea jamannut eikä ollut vielä ensimmäinenkään sivu luettu, katsahti Hannaan puoli hätäisen silmäyksen, punalti päätään ja kiireesti virkkoi: »On niin kiireesti kirjoittanut, että...» Pyhkäsi nuttunsa hihalla hikeä otsastaan ja voittomielisesti lisäsi: »No kyllä minä sentään tämän jauhan selväksi, kunhan aikaa pannaan.» »Kyllä siinä nyt on hikoilemista ja puhkailemista.
Iivana pyyhki hihalla leveän suunsa, veti hymynsä makeaakin makeammaksi, katsoi Annushkaa silmiin ja, viinakin tuo kun jo päässä hieman elelehti, sanoi, vehnäisteli: Annushka... Kyyhkyläiseni sinä... Eh mikä ruusu sinä! Titoffin eukko, Varvara, näkyi olevan tulossa, vaikka ei tuota Iivanakaan hoksannut. Simpukkani sinä, vehnäisteli hän morsiantansa.
Ni-in!... Vannon sinulle, että oikea Suomen tshuhna! tenäsi puhemies-Annushka ja hoki selittäen: Tupaan tulee, tshuhna ... juo korvosta ... sylkee ... tupakoi ... suutaan pyyhkii ... hihalla suutaan pyyhkii... Mutta leski lauhtui oikaisten: Mitäpä siitä, jos onkin tshuhna... Sulhasta hän luuli tshuhnaksi ja jatkoi penäten: Vot, katso... Natalia Aleksandrovnankin mies on tshuhna.
Ja kummia seikkoja vanhus taisikin kuulla, sillä kun Klea oli lakannut kertomasta mitä hän viime yönä oli kokenut, niin silloin kyyneleet tulvailivat sekä hänen omista että sepänkin silmistä. "Kirotut jalat," hän jupisi vastatessaan neitosen kysyvään silmäykseen, ja pyyhäistessään takkinsa hihalla suolaisen kyyneleen poskeltaan.
Ei hän enää tehnyt työtä sydämen halulla, ja ennenkun hän oli kuumennettua rautaa tarpeeksi takonut, taukosi hän läähättäen ponnistuksesta ja kuivaten paitansa hihalla otsallansa helmeilevää hikeä. Ja kun hän jälleen kääntyi rautaan ja vasara taas putosi siihen, saattoi jo itse lyönnin kaiusta kuulla, ettei rauta sitä totellut, niinkun sen olisi pitänyt.
Unentuhjakassa työntyi hän ovesta, hattu jotenkuten päässä, pyyhki hihalla suunsa, jonka pielessä vielä näkyi herkullisen unen vesi, ja pysähtyi aivan ovipieleen, sekä kysyi, mihin työhön hänen nyt on mentävä, selittäen: »Kun pastori jo kerran on isännänvaalissa talossa...» Ja samalla työntyi toisesta ovesta rouva, joka oli tuskaisena kuunnellut avaimen reiästä ja tuli nyt avuksi.
Jussi pysähtyi ja pyyhki nutun hihalla hikeä otsaltaan, huohottaen. »Ei sitä juoksemalla saa kiinni», läähätti Antti. »Otetaan hevonen.» »Mistä?» ähki hätäinen Jussi. »Ka tuosta kartanolta.» »Jospa se on vieras», epäröi vielä Jussi, mutta Antti sanoi: »Tuodaan sitten pois, kun tamma saadaan kiinni.»
"Onpa todellakin", vastasi Jaakko, pyyhkiessään takkinsa hihalla hikeä otsastaan, "ja ilmakin tuntuu niin lämpimältä." "Eiköhän tuosta ilmat nyt hiljankin ruvenne asettumaan", sanoi Kaisa vielä mennessään.
Nyökäytti päätään, pani kirjeen laskulle, pujotti sen kirjekuoreen, pyyhkäsi nuttunsa hihalla hikeä kasvoistaan, kääntyi Hannaan ja mielihyvästä tyytyväisesti hymyillen työnti kirjeen hänelle ja ihastuneesti virkkoi: »Sainpaan selvän kirjeestä.» Hanna naurahti ja jatkoi: »No, jo tuon nyt sai saadakkin. Olisi nelikon maltaita jauhanut sillä vaivalla, kuin sinä luit tuon kirjeen.»
Niin, ei sitä vielä oltu Oulussa, eikä näkynyt mitään köyttä, tukkilaisia, herroja, puukhollaria eikä höyryä puksuttamassa, eikä ollut mitään hätää. »Aurinko niin helteisesti paahtanut, että hiki oikein noussut», virkkoi Erkki ja pyyhki hihalla hikeä otsastaan. Katrikin kavahtaessaan töllisteli. Kaikki hyvin siis.