United States or Norway ? Vote for the TOP Country of the Week !
Aholan Aatami lupasi minulle tynnyrin ohria ja lampaan puolikkaan joulupaistiksi, jos saisin Liinan hänelle hieman lempeämmäksi. Illalla hän aikoo sitten tulla kosimaan, oikein puhemiehen kanssa, jos saan vähän niinkuin lupia, hi, hii. ANNA-MAIJA. Voi kuinka surullista nuottia tuo nyt hyräileekin.
Aholan Kallelle siinä monikin nauroi ja mahtaili; mutta Yrjö mietti mielessään, että Kalle se sentään taisi viisaimmin tehdä ... eihän sitä tiennyt mennä niin takuuseen ... ja silloin sitä olisi valapatto ... ei siitä mihinkään päässyt! "Niin mutta minun ehdotukseni jäi kesken", huusi Sandbergin Ville.
"Vai et ... no sittenpä et ole, kuulen ma, vielä täysi kansalainen ... et kykene lailliseen avioliittoon etkä virkamieheksi, sanalla sanoen, sinä kuulut vielä lasten luokkaan, koko mies!..." "Niin mikä se sinäkin muka olet mies mukamasti ... lapsi se on vielä Aholan Kalle, ei se saa vielä akkaakaan..."
Hänen täytyi antautua pitkän ja kovan tutkimuksen alle, josta ei muuta tullut selville, kuin että, niinkuin Aholan Lassikin todisti, Heikkinen tämän seurassa oli lähtenyt tuvasta, sitten kuin vaimonsakin oli kadonnut. Ensin oli hän joka suojasta etsinyt vaimoansa, seisonut sen jälkeen vähän aikaa porstuan ovella ja lähtenyt sitten ulos pihaan, johon ei Lassi häntä enää seurannut.
Ja sinullakin Liina luulisin jo olevan siksi paljon ymmärrystä, että olet minun kanssani tässä asiassa samaa mieltä, ja sitä paitse olethan jo niin vanhakin, että on jo aika mennä naimisiin. Pois siis kerrassaan kaikki oikut ja estelyt! Minä olen vahvasti päättänyt hyväksyä Aholan Aatamin tarjouksen, laita siis vain itsesi illaksi kuntoon.
AATAMI. Rikas olen ja ja Kysyn siis sinulta Liina Mikontytär Heiskanen, tahdotko ottaa tämän Aatami Aholan mieheksesi? LIINA. Varjelkoon! TOIVOLA. Mitä se sanoi? AATAMI. Mitä se sanoi? HEISKANEN. Kaikessa tapauksessa on asia jo päätetty. Liinasta ja Aatamista tulee siis pari. Myötäjäiset. Nyt tullaan niihin. Asian yksi osa on siis kai suoritettu, mutta miten on myötäjäisten laita?
Hiljaluontoisena oli Heikkinen tottunut painamaan tunteensa sydämen pohjaan ja Lassin mielestä oli hän tosin näyttänyt hyvin alakuloiselta, mutta ei millään tavalla niin raivokkaalta, että olisi syytä ollut pelätä hänen väkivaltaa tekevän. Aholan Lassi oli sentähden pian kyllästynyt asiaan ja jättänyt tiedusteleva aviomiehen oman onnensa nojaan.
Aholan Aatami lupasi antaa ohrat heti, kun vain olen käynyt häntä Liinalle kiittämässä ja lampaan puolikkaan vasta jouluksi, jos nimittäin saa Liinan. Nuo ohrat olen siis jo rehellisesti ansainnut ja riennämpä kuin tuulessa niitä noutamaan ennenkuin tieto Antin palauksesta kiertää Aatamin tietoon.
NIILO. Ei, minä en laske sinua, Helena, ennenkuin vastaat. HELENA. Niilo, Niilo, sinä et tiedä, mitä teet. Anna minun mennä. Ooh, mitä pitää mun näkemäni. Kas vaan, Aholan Helena se, näemmä, onkin. Joko kaupungissa oli miehistä puute, koska täytyy tulla tänne toisten sulhasia viettelemään? HELENA (erikseen). Toisten sulhasia, sanoi hän? (
Heittihän vaan tyynesti kiven pois ja kysäsi hiljaisesti: "kuka tuo kiven heittäjä oli?" Joukko häpesi vähän käytöstään, kun ei Kössi noussutkaan raivoon, niinkuin se oli luullut, ja eräs joukosta vastasi: "se on Aholan Heikki Yl'kylästä". Kössi silmäsi poikaa ja siinä ilmestyi enemmän sääliä kuin suuttumusta. Silloin kajahti kirkon kellot.