United States or Kyrgyzstan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kauhistavaa! Heillä on kahleet mukana! Vielä ehkä voit pistäytyä ylös vinnille! Vinnin päätyikkunasta pääset kylänraitille! TAAVI. Lähden heitä vastaan. Neljäs kohtaus. Entiset. VALLESMANNI ja LAUTAMIEHET. VALLESMANNI. Hyvää huomenta! Ahaa saavuimmepa hyvään aikaan! Joutuuhan velikulta tässä heti paikalla kiikkiimme aivan kuin jänis loukkuun! Hyvä onni! Hi! hi!
Kaikeksi onnettomuudeksi ei Maijaliisa ollutkaan mikään Zerlina, jota Mozartin kaihomielinen sävel houkuttelisi, tahi taas olin minä itse huono Don Juan, sillä hän löi raikkaasti käsiään sivuilleen, nauroi ääneensä ja hihitti: »Hi, hi, hi! Herran tähden, kuinka mielettömästi ja hullunkurisesti hän venkoilee ja laulaa. Hi, hi, hi!» Kuitenkin lähestyi hän samalla aitaa, kutoen yhä tyynesti sukkaa.
Klip, klap, klip, klap, klip, klap! Ol' Puk-ki ro-tu a Es pa-ni jan. Vau- vau, vau-vau, vau-vau e di vau, Niin mus-ta ja hi e no kar val ta-han, Vau-vau, vau-vau e di- vau. Vau vau, vau vau, vau vau! Vau- vau-e di vau-e di vau-e di-vau-e di vau! Hän kahdelta asteli ravintolaan, Vauvau j. n. e. Oli minuutilleen aina paikallaan, Vauvauedi j. n. e.
"Mutta sentähden koetetaan huvitukseksi keksiä pieniä rakkausseikkoja, hi hi hi", nauroi Alvilda. "Vaiti sä, paha, vallaton lapsi", nuhteli Konstanse. "Ihanhan sinä saat perimiehen punastumaan." Rouva Velker tunsi myöskin veren nousevan kasvoihinsa. "Ai, miten punainen te olette, rouva Velker!" sanoi Konstanse. "Kivistääkö teiltä päätä."
"Hi, hi, hi," nauroi ukko Lundberg, joka nyt oli ottanut kaksi kunnon kulahusta totiansa, "olipa se aivan tyyni silloin, kun siellä niin korkeat aallot kävi; sepä oli tosiaankin hauskaa!"
Hi, hi, hi! Eikö passaa .. ilmanhan minä vaan. M
Mutta olipas se tulinen pinnistys, ja könistitpä minua aika-mekosta. Hi, hih! Perhana kuitenkin! Menes laskemaan kaljaa. VAIMO. Miksi lurvailet sitten kylissä ja kylien krouveissa öitä ja päiviä, öitä ja päiviä? Onkos tämä laitaa? TIMO. Onhan sitäkin siinä ollut noin kerran vuodessa, onpa niinkin, sitä ei taida kieltää. VAIMO. Missä olet uisakoinnut taas ja kenen kanssa? Sanoppas.
Näyttää kuin ei olisi laitansa juuri niinkuin pitäis. IIVARI. Mitä sanot, krouvari, sinä hyväntahtoinen ihminen, niin avulias kaikkia vastaan; mutta saatpa palkkas viimeisenä päivänä sinäkin, täyden palkkas saat, sillä sinä pientä janoovata lähimmäistäs täällä juottanut olet! KROUVARI. Hi hi hi! sinä veitikka! Mutta onpa minulla teille jotain ilmoitettavaa. IIVARI. Mitä? Eikö ole kaikki maksettu?
HELENA. Hän sen saakoon, kunhan se vain ei ole mieheni Paris. PANDARUS. Hi, hi! Ei, hänestä hän ei huoli. Ne kaksi ovat kahtaanne. HELENA. Ensin kahtaanne, ja sitten yhtäänne, siitä tulee pian kolme. PANDARUS. No, no, ei siitä sen enempää. Laulan nyt teille laulun. HELENA. Niin, niin, alkakaa nyt. Mutta tosiaankin, ystäväiseni, sulla on hieno otsa. PANDARUS. Jopa jotakin!
Kaunihisti se mylly pyörii, itse mylläri seuloo, mutta kotona kammarissa oma kultani neuloo. Voi kun koskee mun sydämeeni, kun on kaukana kulta, Sammuttaa ei ole voimaa mulla lempeni tulta. Hi... Hilkka!... Myllyäkö sinä tulet katsomaan? Myllyä... Ota siitä seulasta se!