Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025


Tosin järjeltään ei lie mun verrat Nuo maisterit, kirjurit, kirkkoherrat: Ei tuntoni niin näin arkana väiky, En helvetin hiittä ja tulta säiky; Siks' rintani riemun äänt' ei kuule, En mitään tietäväni luule; En kehu voivani parannella Ma muit', en sieluja opastella. Eik' onni mulle tavaraa Oo suonut, mailman kunniaa. Näin tulkohon enää koira aikaan!

Näätpä haamun sentään vielä Kalliolla vaahtoisalla, Nuorukainen viipyy siellä Yksin kolkoll' iltamalla. Syksypilven myrsky vinkuu, Tuot' ei ollenkaan hän säiky, Hiuksihin jo hyrsky sinkuu, Vaan ei paikaltaan hän väiky. Valkotyrsky rantaa ruhtoo, Ryntää hänen rinnoillensa, Oi, vaan haamuaan se huhtoo Itse läks' hän haaveinensa. Kun on sointu sydämissä, Oi kuin kaks' on yhdenmoista!

Ydin nuori, vanha pinta, vuoroin vakaa, vallaton, lumitukka, tulirinta noinpa ukon riento on. Väki virkkoi: »Tulimmainen! Nuor' on ukko uudestaan, sydämessä eikös vainen veitikka viel' ennallaan! Silmiss' eikö välky, väiky kaunis voiton kajastus! Nyt ei hiittäkään hän säiky, huulill' äidin rukousVerileikki leikiteltiin, tuli vuoroin voittokin; veisattihin, rukoeltiin, väki pääsi leirihin.

Miks, ah miksi? Tuskin sa muistat enää mua, tuskin ma ymmärrän enää sua. Sanat on saanehet toisen mielen, sydän on oppinut oudon kielen. Kauan vierailla ovilla ollen olemme tullehet turmiollen. Sulta mennyt on mieles herkkä, multa kuihtunut kevään kerkkä. Leiki et enää, et enää läiky, mulle ei taivahankaaret väiky. Etsimme toisesta itseämme, entistä, kaunista elämätämme. Et sinä löydä enkä minä.

Sanovi sanalla tuolla, lausui tuolla lausehella: "En liiku omin lihoini, liikun Luojani lihoilla, en väiky omin väkini, väikyn väellä kaikkivallan, en puhu omalla suulla, puhelen Jumalan suulla. Josp' on mulla suu suloinen, suloisempi suu Jumalan, jospa on kaunoinen käteni, käsi Luojan kaunihimpi."

Päivän Sana

gabrieli

Muut Etsivät