Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
"Näkisitte vaan minun tanssikirjojani! Olen pannut muistiini luullakseni kolmannen osan kaikista tansseista tänä talvena. Täti on lahjoittanut minulle vyön, jonka tummankeltaiset kivet ihmeellisen hyvin kaunistavat pukuani. Tädillä on hyvä aisti; mutta emme kuitenkaan koskaan ole yksimielisiä, kun minä puen itseäni. Vanha täti Alette oli luonani eilen, ja hänen sain pitämään minun puoltani.
Verkkaan kuin hohde illalla haipuu Taa vesitaipalen välkkyvän vyön, Hiljaa kuin tuuli aaltohon untuu, Loitolla, siinnossa tummuvan yön, Myöhään kuin kaiku, saaristoneidon Laulujen laattua, loppuhun soi, Unhotan lemmen, mi hohdetta eloon, Raitista tuulta ja lauluja toi. Hjalmar Neiglick.
Sitten kun tulee kotiinsa, niin heittää aitan taa sen havunlehvän. Kun menee katsomaan lankojaan ja jos on siellä jänis, niin sen pitää olla vyön alla sen havunlehvän. Sitten pitää se jänis pyyhkiä myötäkarvaan joka paikasta, ja ennenkuin sitä liikuttaa, niin pitää painaa lehvä siihen jäniksen tilalle, tyvipuoli päähän päin ja vasemmalla kantapäällään polkea sitä havunlehvää.
Virkki ja parmaaltaan vyön kauniin, kirjatun päästi. Siihen kätkettyinäpä kaikk' oli hurmauskeinot, siin' oli lempi ja siin' ikävöinti ja mairitus hellä, kiehtova tuo, joka voi älyn viisaimmaltakin viedä.
Isolde heitti pois suuren miekan ja otti käteensä Tristanin vyön. Hän näki siinä kultahiuksen ja vaipui pitkäksi aikaa äänettömiin mietteisiin; sitten hän suuteli vierastaan suulle rauhan merkiksi ja puetti hänet komeisiin vaatteisiin.
Vaan jalot lahjat toisilleen nyt kumpikin suokoon, jott' ois virkkava näin moni Troian mies ja Akhaian: 'Tuimina taistelivat vihan mieliäpolttavin vimmoin, vaan sovuss' erkanivat toki jälleen ystävämielin." Virkki, ja miekan, huolitetun hopeoilla, hän antoi, antoi huotran myös kera kauniin kannikehihnan. Purppuranhohtavan vyön taas Aias tarjosi vastaan.
Upseerini neuvon mukaan sidoin leveän punavalkois-vihriäisen nauhan paalileninkiini vyön tavoin sillä lailla, että molemmat päät jäivät pitkältä riippumaan. Tukkahani pistin yksinkertaisen valkopunaisen ruusun, jota vihriäisten lehtiensä kanssa myöskin osoitti Unkarin kansallisvärejä. Nyt vasta huomasin, kuinka hyvin nämä kolme väriä sopivat yhteen.
Virkki, jo peitsen kiidättäin; esitaistelijanpa kaatoi, Aineiaan asekumppanin, Deikoonin, Pergason poian, kuulun kuin Priamon pojat itse Ilionissa, kun uljas ol' ain' etumaisena taistoon. Peitsell' iski jo hänt' Agamemnon valtias kilpeen; peistä se kestänyt ei, läpi kilven kiitävä vaski tunkihe, puhkoi vyön sekä vatsanpohjihin puuttui. Kaatui mies rytinällä, ja kalskuen soi sopavasket.
Kautta kyprottaren vyön! en vielä ikinä ole nähnyt sinua näin kauniina. Annanpa valmistaa sinulle näkinkengän-kuoren muotoisen kylpyammeen, niin sinä lepäät siinä kuin kallis helmi... Tule, kultatukkaisen!!" Hän jätti huoneen, mutta tuntia myöhemmin asettuivat he molemmat pöydän ääreen, joka oli katettu kultaisilla astioilla.
»Ovatko ne todella niin herkullisia?» Lepidus kysyi päästäen syöntiä varten höllemmälle tunikansa vyön. »Minä puolestani olen luullut, että vain matkan pituus ne tekee niin halutuiksi. Ne eivät vedä vertoja Brindisin ostereille. Ilman niitä ei ainakaan Roomassa mikään ateria ole täydellinen.»
Päivän Sana
Muut Etsivät