Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Mut ne luulevat, että sä makaat. Eoonit käyvät, ja Sinä et saavu. Sun surmanenkelis viipyy. Herra Sebaot, Mä saanhan uskoa vanhurskauteen? Se olethan Sä, Joka vanhurskaudella kulutat syämein, Joka minusta huudat, Joka minussa julmistut vihassais? Herra Sebaot julmistuu vihassaan. Hänen vanhurskautensa polttaa syämes. Se on hän, joka huutaa sun rinnastas. Kun hän kohottaa sauvan ja ruoskan,
Etkö tahdo tulla isäni luokse? Hän asuu tuossa aivan lähellä. AKSEL. En, tyttöseni! Kyllä minä menen matkoihini, sillä varmaankaan sinä et tullut tänne minun tähteni, Herran haltuun! Kiitoksia kauniista laulustasi. RIITTA. Kas tuopa vasta eriskummainen matkamies. No, nyt hän meni menojaan. Mutta missä Yrjö viipyy? Pitihän meidän täällä tavata toisiamme, että saisimme rauhassa puhella keskenämme.
Teidän palvelijanne, herra varusmestari, mitä teillä on asiaa? Majuri von Tellheim lähettää armolliselle neiti von Barnhelmille minun, varusmestari Wernerin kautta alamaisen tervehdyksensä ja ilmoittaa saapuvansa tänne. Missä hän sitten viipyy?
MAIJU. Rautatiellä. Kertoihan Matlena. MATLENA. Kerroin minä tyhjää. Noiden kuullen ei pitäisi suutansa avata. SILJA. Eihän Matlena isästä mitään puhunut. MAIJU. Mutta missä isä sitten viipyy? SILJA. Missä hyvänsä. Sattuuhan esteitä. MATLENA. Eikä siinä henkeä sentään niin pian oteta, kun herrain kanssa riita syntyy. Ennemmin sitten MAIJU. Mitä ennemmin? MATLENA. Ei mitään.
LEA. Viivy hetki vielä. ARAM. Hetken päästä on isäsi tässä. LEA. Hän viipyy hetken vielä. ARAM. Joas tässä kiertelee ympäri kuin koira. LEA. Se on mun kurja tuleva mieheni. ARAM. Unohdinpa. LEA. Hyvästi, hyvästi! ARAM. Niin, ja erotkaamme.
Haa! saas nähdä elääkö, löytyneekö Jumala. Emma! Me olemme ihmiset, me emme saa määrätä Jumalan tehtäväksi mitään. Jumala viipyy usein apunsa kanssa, vaan se tapahtuu niinkuin hän tahtoo, se tapahtuu meidän hyväksi, ehkä välistä emme ymmärrä miksi se tapahtuu toisin kuin me rukoilemme... Sinä tiedät, sinä tiedät ... että minä olen murhaaja! Emma oli nousnut ylös, hänen ryövöstä vapisi Aato.
Kuitenkin hän häntä rakasti; provasti oli hyvä mies, mutta ei ensinkään käytännöllinen; niinkuin lapsi, kun hänen tuli jotakin toimittaa; rouva taas oli käytännöllinen, ja se oli suuri siunaus provastille, että oli saanut hänet, arveli hän. "Mutta missä Margreta viipyy?" kysyi rouva katsellen ympärilleen.
Mies, joka vartioitsi vankeja ja jossa Lovisa kauhistuksella tunsi yhden pahantekiöistä, katseli levottomasti siihen seutuun, missä luola oli ja mutisi huulillansa: "Hän viipyy saakelin kauan ja me menetämme kallista aikaamme." Kangistuneena kauhistuksesta oli Lovisa jo jonkun aikaa katsellut tätä näkyä, kun Brandon tuli ja kuiskasi muutamia sanoja kumppanilleen.
LIINA. Ei se nykyjään niin säännöllisesti ole koskaan tullut, en tiedä missä hän kuleksinee. VARRO. Ai, ai! Näyttää siltä kuin sopu olisi vähenemään päin tässä talossa. Minun luullakseni ei Kaarlo suotta aikojaan lurjustele kaupungilla, koska hän on raitis ja kunnon mies. Oletteko koskaan kysyneet missä hän on ollut silloinkun hän viipyy tavallista kauemmin?
Meidän tilamme on niin kurja ja Ruotsi on niin likellä peri-katoa, että, jos Teidän Majesteettinne viipyy vielä kauvemmin pois maastansa, niin taitaapi pian pahoja tapahtua." "Mitä se olisi?" kysyi Kaarle. "Että valtio-neuvosto ja kansa panevat Teidän Majesteettinne viralta pois," vastasi Liewen pelkäämättä.
Päivän Sana
Muut Etsivät