Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. toukokuuta 2025
Dora oli kesällä pari kertaa useita viikkoja Blumien luona ompelemassa myötäjäisiään ja oppimassa taloudenhoitoa, mutta vaikka hän miten olisi koettanut viihtyä hienossa huvilassa, missä komeat ruusut kukoistivat ja missä katetulta verannalta oli laaja näköala yli koko laivareitin, ei hän voinut.
"Ei aivan vielä. Hänen vanhempainsa mielestä on viisainta, että odotamme, sekä että kumpikin puolestamme ensin koetamme koota vähän, mutta hänellä on huono palkka, niin että kylläpä kestää kiskoa. Enkä minäkään ole semmoinen kuin voisin olla; peräti kadottaa halunsa kaikkeen kun näin on kaiho mielen vallannut. Ei voi viihtyä paikassa, josta juuri pyrkii päästäkseen pois."
"Ota poikasi mukaasi ja lähde kanssani vuorille! "Vain vähäksi aikaa. "Usko minua, sinä alat taas viihtyä hyvin vapaassa ilmassa vuorilla, joilla asumme kaikkien maailman herrojen yläpuolella." "Pitäisikö minun luopua miehestäni? "Ei koskaan." "Eikö hän ole sinua hylännyt? "Hänelle merkitsevät hovi ja kuninkaan palvelus enemmän kuin vaimo ja lapsi. "Anna hänen tehdä mielensä mukaan."
Suuttuen itkustain he jo tiuskasi kumpiki noituin, Toinen heistäpä huus äreästi: «Sä ryöstäjä kirkkoin, Säästele kurkkuas nyt, jott' äänesi sois sulosesti, Kun nelikymmenisen taas tahdinlyöntiä selkääs Veisuumestari lyö, ja sa vanhaa nuottia vangut!» Toinen myös heti noin puhelee: «Sinä harmajaparta, Täällä jos et sinä viihtyä voi, niin ken sua kutsui?
Paljaalta karkeasti kolhitulta seinältä puuttui jokaista joutavaa nurkkaa ja syvännettä, jossa hyödyttömiä ja ainoastaan ihailtavia varjoja olisi voinut viihtyä; puuttuipa myöskin koristuksia ja ulkonevia veistoksia, joitten ympäri tuuli yöllä vinkuen ja itsekseen kuiskaillen olisi voinut pyöriä; ainoana poikkeuksena ikävästä yksimuotoisuudesta oli puuhylly oven pielessä, jonka laudalla oli läkistä tehty pesu-astia sekä saippuan palanen siinä tietysti perheen yhteinen kylpy- ja vaatetushuone.
Kotimaahas ei kanna katsees, aikojen pitkäin taa. Silmän viipyä, viihtyä anna, korvan levätä, kuulla autuus outojen ihmisten, omaksi onneksesi se luulla! Perhos-karkelo, tuoksu ainut pyyntösi olkoon nyt! Viivytä kaihosi virran juoksu! Sydän, rakkine rauhaton, vaikene, mene makaamaan!
Arnold tuli ensin totiseksi, mutta sitten hänen katseensa alkoi viipyä Irmassa. Irma istui erään maisterin sylissä. Kauvan tuijotti Arnold Irmaan, tempasi hänet vihdoin luokseen ja suuteli häntä. Noin minä naisen otan, hän virkkoi ja asetti Irman polvilleen. Irma katseli ensin kummastuneena, mutta pian hän alkoi viihtyä komean tummasilmäisen valloittajansa huostassa.
Leenan oli lähteminen pois antaakseen sijaa Laurin nuorelle onnelle, joka ei voinut eikä saanut viihtyä tämän naisen nuhtelevain silmäin varjossa. Käytöksessäänkin osotti Lauri selittämätöntä, milloin suoraa, milloin miltei arkaa ystävyyttä Leenaa kohtaan. Hän tosin ei katsonut Leenaan, kun häntä puhutteli, mutta äänensä oli sula ja hellä, kuin heikkoa ja kivuloista lasta puhutellessa.
Seuraavana aamuna heräsi Boleslav kohinaan ja ulvontaan, joka jo kotvan aikaa oli värisyttävänä tunkeutunut hänen unenhorroksiinsa. Myrsky riehui ylimmillään. Poppelipuiden latvat pieksivät toisiaan maata lakaisivat valkoiset pilvet mutta ilma oli kirkas lumipyryn tuloa ei tarvinnut pelätä. Hän ei voinut viihtyä autiossa, kylmässä talossa. Hänen täytyi ulkoilmaan, myrskyn tuoksinaan.
Eipä olisi hullumpaa tehdä lähempää tuttavuutta noiden ukkojen kanssa... Niin kunniallisessa seurassa voi viihtyä missä tahansa... Suloinen emäntäni suo minulle varmaan anteeksi, jos minä häneltä kysymättä lyön kaulan poikki yhdeltä omia pullojani. Kreivi tunsi jälleen olevansa paremmalla mielellä sekin todistus viinin jumalallisesta vaikutuksesta.
Päivän Sana
Muut Etsivät