Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. syyskuuta 2025
"Ja nyt sinun täytyy viipyä täällä", lisäsi Ewelyn, "ja minä arvaan, ettet nytkään ajattele, tuleeko sinun ikävä vai ei, vaan kaikessa hiljaisuudessa valmistelet itseäsi martyyrina kohtaloasi vastaan-ottamaan." "Minä en ole mikään martyyri," minä sanoin, "mutta tiedäthän, kuinka mahdotonta on missään muualla viihtyä niin hyvin kuin omassa kodissa."
Olin kuullut, että siellä olisi vilkas meriliike; ja kun mieleni paloi merille sekä minun luonteeni muutoinkin oli levotonta laatua enkä voinut viihtyä kauan samalla paikkakunnalla, olin päättänyt hankkia jonkunlaista muutosta yksitoikkoisessa jokapäiväisessä elämässäni. Matkallani viivyin kaksi viikkoa.
Vaan kuitenkin tiesi hän, että Aino oli kotona ja että hän joka päivä oli ulkona kävelemässä. Hän ymmärsi kohta syyn tähän ja tuli huolestuneeksi. Taisiko Aino todellakin viihtyä tässä tyhjyydessä vai oliko hän vielä niin vähän kehkeytynyt ett'ei sitä edes itse huomannut? Mutta minkätähden tuli hän niin huolestuneeksi?
Korpela oli kuitenkin vielä siksi kaukana muusta maailmasta ja niin yksinään siellä synkkien metsien ja autioiden soiden takana, etteivät voudit kauankaan tahtoneet siellä viihtyä. Niitä täytyi sentähden tuon tuostakin muutella, joka ei tietysti ollut isäntäin uusille viljelyspuuhille eduksi.
Meren aallot vaahtopäät Suutelevat rantaa. Kuinka, kuinka unhoitin Aallot loiskivaiset, Nurmikkoni vihannat, Metsät tuoksuvaiset? Kuka hullu viihtyä Viitsis kammioissa? Luonnon helmaan kiiruhdan Uimaan nautinnoissa! Oven auki lennätän Ja ulos hyökkään sitten, Lumihankeen kompastun, Mi eess' on portahitten. Varis vaakkuu sääliään: "Liiaks' lunta täällä. Nälkähän kai näännytään Tällaisella säällä".
Kaupungissa syntyi vilpitön suru, sillä tuollainen vanha kapine kuin ukko Bäck kaikkien setä ja kaikkien uskottu oli yksi noita pikkukaupungin kotihaltioita, joita ilman ei luultu yleisen hyvän voivan viihtyä. Mutta mitä tehdä?
Kuinka ihanaa onkaan kuulla itseään ylistettävän, varsinkin rakastettunsa läsnäollessa! Haluaisin vastaisuudessa entistä varmemmin kiinnittää teidät Gunilholmaan, jatkoi kreivi, mutta voidaksenne viihtyä täällä tulee teiden mennä naimisiin... Niin, niin, tarkoitan täyttä totta, ja ystävänänne kehoitan teitä ajattelemaan sitä asiaa. Hämmästyneenä ja punastuen hypisteli pehtoori hattuaan.
»Niin miten ihmeessä te sen arvasitte?» huudahtaa Olavi keventynein mielin. Mikä onni että tyttö on noin hilpeä ja alkaa lörpötellä! Ja hän tuntee pakottavaa tarvetta itsekkin lörpötellä, lörpötellä ja valehdella muuten hän ei voisi täällä viihtyä hetkeäkään kauvemmin. »Kuinka minä en sitä arvaisi!
Nyt aluksi viihtyy hän siellä, sittemmin, kuin hän ja vanhus etsi jotakin sopivaa sanaa, jonka hän, jos lienee löytänytkin, kuitenkin jätti sanomatta samapa se, toistaiseksi hänen pitää viihtyä. Sitä paitsi täytyy hänen, mielellään tai vastenmielisesti, oppia siellä jompikumpi maamme kielistä, sillä muuten hän ei koskaan tunne olevansa kotonaan tässä maassa.
Sisälliset vaivani enentyivät suuresti, kun näin, kuinka hän rangaistukseksi näpähytteli sen tylppää kuonoa, sillä välin kuin se vilkutti silmiänsä, nuoleksi hänen kättänsä, mutta yhä murisi itseksensä, niinkuin vähäinen kontra-baasi. Viimein se viihtyi hyvin sen sopi viihtyä, Doran kuoppainen leuka pään päällä! ja me astuimme tuonnemmaksi ansaria katsomaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät