Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. lokakuuta 2025
Ja mikä on syy? Mikä on syy? Mitähän soppaa olet keittänyt itsellesi ulkona mailmalla? Krouvivelkojako? Eihän juuri näytä siltä. Mutta että olisit pahoin takertunut Neapelin hamevaltakuntaan, sen pidän hyvin uskottavana asiana. No no, sinä olet nuori ja veres kuohuu, ja annanpa sinulle kernaasti anteeksi synnit niillä retkillä.
k. 1847. Italian ihmemaassa, Pisan kukkakalmistossa Veres hauta havaitaan. Virkan vielä Kuka siellä Nuorna nukkui Tuonelaan: Suomalainen sulo, jalo, Maallensa myös toivon valo, Esikoinen isänsä, Ystävien, Omaisien Ilo, onni äitinsä. Isä kaipoon käärittynä,
Hetken aikaa he kuulostivat, mutta ei sieltä mitään kuulunut. Savusta päättäen, jota lakeisesta nousi, oli Panu siellä vast'ikään ollut, mutta sitten nähtävästi poistunut, koska veres latu vei ylös vuorelle. Lähdemme, virkkoi Jorma. Tie oli jyrkkä ja kaitainen, kulkien toinen toistaan suurempien kivien ja kallionlohkareiden lomitse ja tuuheain, maahan saakka ulottuvien kuusenoksien alitse.
Kyll' aikanansa antaa työ jalo palkkion, Ja voiton suuri hetki se kerran lyövä on! Es'isäin lailla kulje vaan teitä kunnian, Se vaikka henkes vaatis ja veres purppuran! Niin taistele, ett' aika sinusta kerran uus Vois virkkaa: "Suuri oli tuon polven pontevuus!"
Tomu tuiskuu, kasakoita alkaa näkyä. Luoti lausuu: "Käänny tiestä, muu ei autakaan; veikko, heit' on viisi miestä, meitä kaksi vaan." Stool hän nauroi katkerasti: "Oikein, jos sa viivyt nyt, vuotais veres, tähän asti vielä säästynyt. Mene, kell' on rinnassansa merkki kunnian, liian hyv' on käymään kanssa heitä vastahan."
Jesus, suuri Johtajamme, Autuutemme Ruhtinas, Ole aina apunamme Kautta veres, kuolemas: Sinun kauttas voitamme, Kuoloss' olet elomme! Joulusanoma. Pimeässä ihmiskunta Harhaeli, kansat maan Nukkui syvää synnin unta, Murtamatta kahleitaan. Joilla perivihollinen Kaiken hyvän, totuuden Oli heidät kytkenynnä Orjantyöhön pahuuden.
Sun veres on nuori ja lämpöinen, kuu kulkevi metsän rataa, se luoja vuoksen ja luotehen. Kas, kiiltomadot jo mataa! Nyt aika nousta on aaltojen, nyt aika on suukkojen sataa! Y
Ja veljeni! sä rauhan rinta-lapsi, Jok' iloitset vaan kodin kainalossa! Jo kuohahtakoon veres hyytelöstä, Kirotkoon rauhaa nuori sydämmesi, Jos tahdot isäs poikaa veljestellä! ANTTI. On talvi-unen korsattuaan karhu Viholliselle kahta kiukkuisempi.
Minäkin vielä kävin koulua hänen luonansa, vaikka vähän minä kyllä tiedän. Alakuloisen näköisenä kulki opettaja Hukkasen rinnalla kylän kautta. Hän oli tullut tänne niin jaloilla, ylevillä ajatuksilla, ja oli kolahtanut niin kovaa, kivistä todellisuutta vastaan. Usein kuuli hän takanaan sanottavan: toa on varmaan veres opettaja.
KIMMO. Hellitä, ystäväni! Malta mitä teet, ja asiasta, jonka sulle ilmoitin, elä sanaakaan hiisku. Sinä kurjan tilani vielä kurjemmaksi tehdä tahdot. KULLERVO. En tahdo, ja tiedä, että salaisuutes minulla on kuin kätkettynä vuoren alle. Miksi kohtelen sinua näin? KIMMO. Tyynillä teillä aatukses käytä, että veres jähtyä sais.
Päivän Sana
Muut Etsivät