Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Heposet veti hiessä, Varsat vaahessa samosi; Vesi tippui vempeleestä, Rasva rahkehen nenästä, Tanssia taluttaessa, Ilokasta tuotaessa. Reki rautainen ratsasi, Kapla patvinen patsasi, Jalas koivuinen kolasi, Luokki tuominen tutasi, Tanssia taluttaessa, Ilokasta tuotaessa.
Hän ajatteli eroa ja oli kuolla ilosta ja surusta ja kuitenkin oli hän vain köyhä ompelijatar. Seuraavana päivänä seisoivat vankkurit, joiden eteen oli valjastettu kaksi varsatammaa, ukko Swartin oven edessä. Varsat hyppelivät iloisina vankkurien ympärillä, ja ihmiset ne juoksivat edestakaisin vankkurien ja tuvan väliä; milloin oli unohdettu sitä, milloin tätä.
Seisoi vielä tallissa tuo vanha, ykssilmäinen Valko, mutta kahdenpuolen häntä hinkaloissaan kaksi luiskeata varsaa, yksi ostettu Tammistosta, toinen Kuokkalan vaarilta. Terävästi rouskuttelivat varsat peltokedon kirkasta heinää ja, katsahtaen lapsekkaalla huolettomuudella, tekivät tuolloin, tällöin vähän kiusaakin vanhukselle heidän keskellänsä, mielien tervehtiä häntä matalan väliseinän yli.
Tämä nyt itsessään ei ollut mitään erikoista, mutta varsat tuskin ehtivät nähdä vaunut ja neljä vierasta hevosta, ennenkuin pyöräyttivät häntänsä ilmaan ja läksivät laukkaamaan niiden jälkeen. »Katsokaas varsoja ptruu!» huusi Swart ja Juhani kiljui: »Ptruu! Ptruu!» itse ukko Wittkin rupesi huutamaan: »Ptruu! Ptruu!», mutta siitä ei ollut apua.
»Missäs hevoset ovat?» huusi ukko Swart kauhistuneena. »Missäs hevoset ovat?» huusi myös ukko Witt, ja Frits ja Kalle huusivat yhteen ääneen: »Mitä tämä on? Mihin hevoset ovat joutuneet?» »Ja varsat», sanoi Swart. »Mitä ihmeitä tämä merkitsee? Tämäpä vasta kummallista! Missä varsat?» »No, sanoi Juhani, »ne ovat veijarit vieneet tammojen mukana.»
Iskemä nuolen noin huus Eurypylos, ja sen kuullen kumppanit, kilvet ryntäillään, kohotettuna keihäät, koht' uron suojaks suorisivat; liki ehti jo Aias, päin heti kääntyi taas, kun kerkesi kumppanijoukkoon. Noin nyt taistelo riehui kuin tuli leimuavainen. Leiriin Nestorin toi hevot, Neleun valjakon varsat, 597 ylt'yli hiessä, ja joukkojen pää tuli myötä Makhaon.
On Hiivanuutti, Laskiain Kaks suurta talven juhlaa. Oi, niistä kieli laula vain, Et turhan päiten tuhlaa! Kun illoilla Soi raitilla Tuhatta kellokaulaa! Kun varsat vaan On vaahdossaan Ja nuorikansa laulaa! Mont' talven jouto-illoista Kuluupi leikkijöissä Ja monta tanssin tahtia On soinut tähtiöissä. Ei murheitaan Suo kaikumaan Tää raitis paimen-elo. On talvi vaan Kuin tarinaan Puettu kesän sulo.
Niinkuin joka syksy ne, jotka viedään sinne silloin, kun torvet törisevät kaiken päivää. Sinne pääsevät vain parhaat. Eikö meidän tallista viedäkään muita kuin minut? Olisinko minä meidän paras? Kun varsat tulivat sieltä kukka otsassa, rupesi punakintainen antamaan niille sokeria ja suurusjuomaa.» On tultu metsäsaarekkeen kohdalle, jonka ympäri tie jatkuu ladolle.
Silloin ukko Witt ja ukko Swart hyppäsivät ales vankkurista ja läksivät juoksemaan varsain perään, mutta siitä eivät varsat pitäneet lukua, vaan juoksivat, kuin jos mehiläisparvi olisi niitä ahdistanut.
Jo minäi silloin uuvuin, Kun ne uupuivat urohot; Jo minäi silloin vaivuin, Kun vaipui hevosen varsat. Minä laulan lapsen virttä. Minä laulan lapselleni, Kieltä pieksän pienelleni Pieksän kieltä penningittä, Suuta kullatta kulutan.
Päivän Sana
Muut Etsivät