Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. lokakuuta 2025
Syli tyhjyyden kohta jo sulkee elon huumeisen, uupuneen, meri tuntematon yli rantain pian tummana tulvailee, sodan pauhun kanssaan kantain, johon sydämet raukenee. Jo on hetkeni yksinäisin, jo on kaihottu, aikas sun! Elon maille yksinkö jäisin iäks aaveena kulkuhun ? Mana rauhansa kieltäis multa, jos en juhlien kuolla sais, jos en loppuun syömeni tulta olis hehkunut rinnallais! Meren pisar.
Vihdoin viejän saapuvan hän keksi. Ylös hyppäs hän, ja kyynelvirta Vierren kasti posket ahvettuneet; Mutta riemuun ratketen hän virkkoi: "Eipä hätää, armas laps' ja vaimo, Eipä hätää, vilpitön on veikko!" Kohta kohden tulijaa hän astui, Hartioilleen vankoillen sen nosti Sekä uupuneen taas latoon kantoi.
Jokaisen itseensä uupuneen ne toimittavat taattuun kortteeriin, ettei olisi tarvis yöksi hankeen nukahtaa, ja että sukulaiset ja tuttavat löytäisivät, kun aamulla etsivät. Iltasilla varsinkin, kun päivä rupeaa päättymään ja yö uhkaa, silloin ne tavallista suuremmalla ihmisrakkaudella työnsä toimittavat.
Horn ei voinut enää hillitä itseään. Hän otti puoliväkisin pienen, kyynelistä kostean käden, suuteli sitä ja kuiskasi lämpöisiä ja helliä sanoja, jotka tulivat todella hänen sydämmensä pohjasta. Saatuaan ne puhutuksi ei hän itsekään tiennyt, mitä hän oli sanonut ja kuinka paljon luvannut. Hänen sydämmensä kuohui yli ja suli kuin vaha suurten sanojen hehkussa, noiden lempeiden ja kuitenkin niin polttavain silmien katseessa. Helena Nikolajevna hymyili kyyneltensä välitse, katsoi häneen, punastui, käänsi katseensa alas, katsoi jälleen ylös, ja onnellinen hymy levisi noille äsken niin surullisille kasvoille. Kummastuneena, ikään kuin uupuneen hervakkana nousi hän ylös.
La Tricoteuse! Sun suortuvaisi yössä on hyvä maata miehen uupuneen, sua muistaa peltomiesi päivän työssä, sua korven käyjä työssä yksikseen. La Tricoteuse! Sa elon ensi viete! La Tricoteuse! Sa hullun viime miete! Sua aattelen öin, päivin, aamuin, illoin. Kun kuolen, kumpuain ei muista silloin La Tricoteuse. Ah, vaeltaja elon erämailla, kysytkö, missä on hän, mistä, ken?
Toisessa paikassa ryntäsivät aallot todellisella jättiläisvoimalla mereen kallistuvaa kalliota vastaan, joka vuoroin välkkyi vaahtoisena, vuoroin taas kohosi kuivana, ja siinä minä huomasin uupuneen harmaalokkiraukan, joka varmaankin oli vuorirotkostaan eksynyt myrskyyn ja sen heittelemänä kamppaili siinä siivet melkeinpä nurin väännettyinä.
Vanha Landela istutti uupuneen pakolaisen viereensä, hyväillen häntä lämmöllä ja ylpeydellä sekä antaen hänelle sitä ruokaa, mitä käsillä sattui olemaan.
No, koskei tämän talon hevoset jaksa, niin jaksaa minun ... minä vien nämä herrat vielä yhden välin ei se ole ensi kerta, kun tämän talon hevoset seisoessaan uupuvat enemmän kuin meidän juostessaan. Ja poika pyöräyttää hevosensa kärryjen eteen. Kovin se on uupuneen näköinen tuo hevosparka se on se hennompi herra, joka sen sanoo.
"Mutta nyt olivatkin jo kaikki intiaanit kerinneet perille, ja ennenkuin Pandy olisi ennättänyt aseistaan ampua kaikki laukauksensa, olisivat he jo tuota pikaa ratsastaneet nurin hänen uupuneen hevosensa ja poljettaneet hänet itse puolivillien ratsujensa jalkoihin.
Aterioimisen loputtua luki Alma kiitoksen ravinnon edestä ja sillä se yksinkertainen ateria päättyi. "Pane nyt, setä, tuohon sohvalle nukkumaan, kovinhan sinä olet uupuneen näköinen", kehoitti Helmi toiseen huoneesen tultua. "Herra siunatkoon minkälainen hälppä tuo lapsi on ... antakaa anteeksi, herra kapteeni se ei ole minun tahtoni", hätäili rouva.
Päivän Sana
Muut Etsivät