Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Uuno mietti vähän ja sanoi sitten varmasti: Sen sinä olet itse sanonut. Minä olen voinut sanoa paljon, mutta sen minä tiedän itsessäni, että minä, oikea minä, en ole koskaan aikonut erittäin juuri papiksi tai miksi muuksi. Mutta olot ja asianhaarat ovat minun puolestani päättäneet ja ratkaisseet kaikki.
Hänen on täytynyt ottaa emännöitsijä. Mamma kerran kirjoitti siitä. Hyvän on valinnut, ennätti Uuno sanoa, kun syrjäkamarin ovenkynnykselle ilmaantui pitkä ja roteva vanhus, piippu kädessä, savun seuratessa häntä pitkänä kiemurana huoneesta eteiseen. Hänellä oli tuuhea, joka suunnalle pyrkivä harmaa parta ja ruskean punertavat, vähän pöhöttyneet kasvot.
Mitähän niillä on oikein? sanoi Uuno Henrikille, kun he olivat kuistilla. Varmaan oli jotain jo ennenkuin me tulimme. Se näyttää olevan aika lailla olevinaan.
Uuno, sinä et ymmärrä tätä asiaa. En, en ymmärrä, sanoi Uuno ylenkatseellisesti. Tuolla jo näkyy puustelli, osoitti kyytimies piiskan varrella. Ja sekä Henrik että Uuno samassa unohtivat mitä puhuivat, ja uteliaasti alkoivat tähystää osoitettuun suuntaan. Näkyviin oli ilmestynyt sininen metsänreuna ja sen kupeella punersi täplä. Se oli kappalaispuustelli.
LEENA: Johan sanoin, että raivoosi on toinen syy. UUNO: No, koska niin välttämättä tahdot kuulla oikean syyn, niin kuule: minä en jaksa kestää sitä, että sinä tulet toisen vaimoksi. LEENA: Ash! Taas! UUNO: Oikeastaan sinä sen itse tiedät ja ymmärrät, mutta mitä et tiedä, niin se on tämä! Mitä sinä, Uuno! UUNO: En tahdo olla läsnä.
Kun peli oli loppumassa, oli Uuno, Hanna ja Selig ilmeisesti kiihoittuneet. Henrik koetti kaikin tavoin sovittaa. Vihdoin kun Hanna oli jo palannut ja hänen pallonsa seisoi Uunoa odottamassa pari kyynärää puikosta ja Henrik oli antanut Seligin tappaa itsensä, tuli Henrik Uunon palloon kosketettuaan Hannan pallon viereen.
Istu sie tähän miun sylliin, sanoi Uuno unohtaen ettei pohjanmaalla viipurinmurretta puhuta. Tästä minä plaan ajaa, vastasi kyytimies ja nousi taka-istuimelle. Plaan? sanoi Uuno. Sehän on ruotsia: plägar, älä sinä niin sano, sano: tässä on minun tapani ajaa. Hirveätä murretta! sanoi hän sitten Henrikille: plaan! Tunnustaakseni kuohuu minussa savolainen vastenmielisyys pohjalaisiin.
UUNO: Antakaa Martan olla, isä. VALTANEN: En. VALTANEN (puhelimessa, kiukkuisesti): Kauppaneuvos Valtanen. (
Gabriel istui poikain kamarin vahavaate-sohvalle odottamaan. Uuno jatkoi läksyjen lukemista, vaikkei ajatellut mitään mitä luki. Vihdoin, kun pappa ei tullut, Gabriel laski päänsä alas sohvanpäädylle, nosti vähän ajan perästä jalkansakin, venyttäytyi pitkäkseen ja nukkui siihen.
UUNO: Semmoinen suhde ei käy laatuun. LEENA: Miksi? UUNO: Sitä et sinä voi ymmärtää. LEENA: Ei, no sano nyt sentään miksi. LEENA: Taas sama asia. Ihme kuinka erilaista! Teillä pitää aina olla niin, että jos rakastaa, niin pitää koskettaakin. LEENA: Sanoitko sinä jotain onnesta? UUNO: Jollei koskettaa, niin miksi edes nähdä tai puhua? Voisihan vaan ajatella toista ja olla onnellinen.
Päivän Sana
Muut Etsivät