Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025


UUNO:

Kumpikin huusimme ei ollut enää kysymystäkään toisen perusteiden kuuntelemisesta sanalla sanoen: vähällä ettemme käyneet käsikähmään... POLISIMESTARI: Ja väittelynne koski ? MARTTA: Ssh... POLISIMESTARI: Arvatenkin väittelynne koski juuri tuota rahakysymystä? UUNO: No niin, niin, rahakysymystä se koski. ROUVA VALTANEN: Pelasta Uuno perikadosta, Aleksander!

UUNO: Etkö sinä siis ole koskaan tuntenut sellaista vastustamatonta vetovoimaa, sellaista kuinka sanoisin no että sinä, juuri sinä kaikkinesi tuossa olet minun, kokonaan minun eikä kenenkään muun?... LEENA: En yhtään edes ymmärrä. Ne ovat niitä teidän, miesten, merkillisyyksiä. Aina teillä pitää olla jotain semmoista.

UUNO: Herranen aika, en syytä häntä sanallakaan. Mutta hän tarvitsee vaan nähdä minut hermostuakseen pilalle. Niinhän se on ollut aina. En minä mitään LEENA: Koeta ymmärtää asemaani. Olenhan sitäpaitsi siksi vieras, ettei minun sovi niinkuin teidän muiden... UUNO: »Vieras»! Jos olisit sanonut mitä tiedät, ehkä isä olisi ruvennut tirehtööriä epäilemään ja säästynyt ikävyyksistä.

Sitä emme missään tapauksessa tee, sanoi Henrik. Tuo äkkinäinen ystävyys ei miellyttänyt minua. Nimismies tuli samassa sisälle. No, siis sinä olet Henrik ja sinä olet Uuno, jaha, jaha. No, minun rakkaat ystäväni, nyt saatte yhden illan viettää ukko Bäckin seurassa ja hän on oleva ylen iloinen siitä, ylen iloinen.

UUNO: Jaa-a, ensin panee kaikki voimansa rikkauden haalimiseen, ja kun vihdoin on miljooneja, ei saa syödä kuin keitettyä maitoa vesikorppujen kanssa! MARTTA: Ja onnen sijaan kuinka vihainen, tyytymätön, levoton! Voiko yleensä ajatella onnettomampaa kuin isä, kuin me, kuin me kaikki? Ei, mutta sanokaa todellakin! Voiko? UUNO: Onnettomuus tulee siitä, että meillä on kaikilla paha omatunto.

Niin, ja aikoo ylioppilaaksi, sanoi mamma: ihan ylioppilaaksi. Mitä, ylioppilaaksi? kysyi Johannes kummastuen ja hymy yhtäkkiä katosi hänen kasvoistaan. Se tahtoo sanoa: privatistinä tietysti? Niin, kuinkas muuten Ja Uuno kertoi luvuistansa saman kuin äsken mammalle.

UUNO:

VALDEMAR: Uuno, minä tahdon toimia tässä asiassa yksimielisyyden perustuksella, sinun täytyy ymmärtää vaikuttimeni. UUNO: Purjehtimaan voin tulla, mutta ainoastaan muuttaakseni sinun mielesi.

UUNO: En olisi minäkään jaksanut, mutta hän luovutti minulle airon, ja toisen vei tuuli. Ja sinä pelastuit! UUNO: Voisihan olla ... en tahdo sitä sanoa omaisistani ... mutta voisihan olla, että he alkaisivat epäillä meitä. LEENA: Epäillä? UUNO: Tai ainakin minua. LEENA: Mutta miten »epäillä»?

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät