Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Halutti vaan kiittää teitä, ja kiitän vieläkin. Mistä täällä nyt ollaan niin kiitollisia, sanoi sievä neiti Selig tullen heidän luokseen ja sekaantuen puheeseen. Mennään me kolmisin tällä ruuhella, ehdotti hän ja rupesi työntämään ruuhta jälleen vesille. Henrik hyppäsi ruuheen ja rupesi sitä airolla työntämään sopivan nousukiven luo. Hanna ja Olga tänne! huusi kauppaneuvos.
Kun peli oli loppumassa, oli Uuno, Hanna ja Selig ilmeisesti kiihoittuneet. Henrik koetti kaikin tavoin sovittaa. Vihdoin kun Hanna oli jo palannut ja hänen pallonsa seisoi Uunoa odottamassa pari kyynärää puikosta ja Henrik oli antanut Seligin tappaa itsensä, tuli Henrik Uunon palloon kosketettuaan Hannan pallon viereen.
Sillä samaan aikaan huomasi Henrik, joka ei tiennyt Hannan tehneen oman huomionsa, että neiti Selig oli rakastumaisillaan ellei jo rakastunut häneen, Henrikiin.
Lapsien joukosta, jotka leikkivät rantahiekassa erottautui kaksi yhdenkokoista poikaa, haluttomasti kiemurrellen ja hakien viivyttelemisen syytä. Tässä esitän tyttäreni, Hannan, sanoi kauppaneuvos, ja neiti Selig. Tässä lankoni herra Stråhlman. Pojat, pojat! Neiti Selig oli se punapuseroinen.
Uunon täytyy saada parhain nuija, sanoi Henrik sinne tultua: Saanko valita? Tietysti, valitkaa, sanoi Hanna urkkien vilkaisten häneen. Ja tämä neiti Seligille, jakeli Henrik. Ohhoh, sanoi neiti Selig, tehän olette tänään jalomielinen, kun valitsette vihollisillenne. Me olemme parempia pelaajia, sanoi Hanna muka naurahtaen, me tulemme toimeen huonommilla.
Oo, pani neiti Selig nostaen päätänsä ja silmiään ummistaen: Järjestys ennen kaikkea! Henrik ei oikein ollut varma miltä kannalta hänen oli ottaminen tämä asia. Hänen tuntui kyllä kipeältä se, että hän oli syynä niin monen ihmisen onnettomuuteen, mutta ei hän nytkään voinut olla ihmettelemättä ja ihailematta sitä hiljaisuutta ja tarmoa, millä noin suuret mullistukset talossa pantiin toimeen.
Nämät ankarat ponnistukset tekivät Henrikin muuten ympäristölleen käsittämättömäksi. Kaikki luulivat, että hän on aina pahalla tuulella, niinkuin hän tavallaan olikin; ja tämä selvä aleneminen muiden silmissä oli Henrikille myöskin tavattoman vaikea kantaa, erittäinkin mitä Hannaan tulee. Neiti Selig jätti hänet tähän aikaan kokonaan, ja suostui Stråhlmaniin.
Neiti Selig ja Hanna hermostuivat vähän toisiinsa samojen ruohojen tähden, kun neiti Selig rupesi repimään niitä pallonsa edestä pois, mutta Hanna väitti semmoista luvattomaksi. Ainoastaan Henrik pysyi yhä alkuperäisessä maltissaan.
Ja te olette ilmiantaja, sanoi neiti Selig, mutta kun huomasi, että Henrik hämmästyi, lisäsi: no, no, kyllä minä tiedän ettette tahallanne, se oli vaan teidän sisääntulo-valttinne hha-ha-ha-ha. Minä en todellakaan aavistanut, sanoi Henrik peittäen hämmästystään sen johdosta, että neiti Selig oli nähnyt hänen läpitsensä: En olisi ikinä luullut, että tämä ystävällinen isäntäväki on niin ankaria.
Hän olisi voinut koskettaa Hannan palloon ja taas lennättää se pois, mutta hän katsoi Hannaa naurahtaen silmiin ja löi samalla pallonsa syrjään, ikäänkuin muka osumatta. Aha, aha, huusi nyt Uuno työntäen innoissaan rillejään nenälleen ja valmistuen lyömään. Hän löi ja he voittivat. No kyllä osasitte pilata pelin, sanoi neiti Selig happamesti Henrikille. Kaikki syy on minun, sanoi Henrik.
Päivän Sana
Muut Etsivät