Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. toukokuuta 2025
Kuin läheiseksi sinun sielus saikaan, kun syksyn sävel ympärillä soi! Ei ollut silmääs varten päivän kilo, ei kevään kentät varten astuntaas. Sun arat kätes kankeiks teki ilo ja suru teki pehmehiks ne taas. Ja keväiden ja ilon kuoloon käyden sa lohdun kalkin kannoit esiin vain, kuin sielun lääkkeen, unhoitusta täyden, kuin vilvoittavan tuoksun resedain.
Niin, Ville Vallgren! Mitä täyttänetkin, sun kauttas kaikki yhteen kuulumme. Sa mitä näytteletkin, näyttänetkin, on sentään aina loppusumma se: Ken kansoille kauneuden toi, hän maastamme maailman loi! Alas astuvat immet taivaan joskus ihmisten lasten vaivaan, suovat lohtua, unhoitusta sinne, missä on mieli musta, polku yöllisin, yksinäisin, talvi ankarin, tanner jäisin.
Ma sinne, sinne kaihoan luo elon lyhyen unelman, miss' unhoitusta laulut soi, puu tumman-vehryt huminoi. Tuon katumuksen tunnen vaan: kun meidät liitti mahti maan, miks tuhat vuotta eläneet me emme, tuhat lempineet ja nousseet vielä haudastamme! Niin raukes hukkaan unelmamme.
Monien merten, maiden ja mannerten halki matkasi Tristan koettaen paeta onnettomuuttaan. Hän kävi myös Loonnois'n maassa, jossa Rohalt Sanan-Pitäjä otti hänet vastaan riemunkyynelin; mutta kun Tristanin mielentila ei antanut myöten asettua lepoon hänen maahansa, lähti hän jälleen samoamaan herttua- ja kuningaskuntia etsien seikkailuja ja unhoitusta.
Se ääni pyysi, rukoili: »Vie minut, nosta, kanna kauvas metsän siimekseen, pois taakse taivaan rannan. Ma unhoitusta halajan, sen yksin saan ma sulta.» Taideniekan sydämessä säihkyi tuhat tulta. Seisoi miehet miekka vyöllä, vartoi Hiiden kansa. Taideniekan rinta nous, hän nautti voimastansa. Sana vaan! Ja sylissään oli maailma! Ken tuota uskois? Mutta hiidet nuo ei liian kauvan uota.
En mä enää aja virvatulta, onpa kädessäni onnen kulta; pienentyy mun ympär' elon piiri; aika seisoo, nukkuu tuuliviiri; edessäni hämäräinen tie tuntemattomahan tupaan vie. Kaunis on ihminen, koska työn hikihelmet häll' on kulmaluilla. Kauniimpi ihminen on, koska koti aidattu on linnun-laulupuilla. Kaunis on ihminen, koska hän haudan unta, unhoitusta halaa.
»Tulimme tuulien, tähtien teiltä tuomahan valkeita viestejä heiltä.» Kuinka kuuluvi viestinne? »Näe ja katso ja kuuntele!» Ymmärrä teidän en kieltänne mykkää, vaikka se tuhanten tuskia sykkää. »Tulimme tuomahan unhoitusta, kaivannee sitä maailma musta.» Liian on viestinne varhainen! »Varromme, siks kuin on hetki sen.» Taidatte saada vartoa kauan, aika on myrskyn, aika on rauan.
Päivän Sana
Muut Etsivät