United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se tie neuvoo lopulta itse parhaiten itsensä, kun vaan kerran antautuu sitä kulkemaan. Yksi on kuitenkin tarpeellinen, että tahtoo pyrkiä sille tielle, ja se pyrkimys näkyy Laurillakin olevan. Anna minulle kirjojasi. Minulla on semmoinen jano ja sisäinen tyhjyys, että tuntuu kuin en koskaan saisi sitä sammutetuksi. Toivotaan, ettei se jano koskaan sammuisi.
Emäntä ja Hetvi kiirehtivät herraa peittelemään rekeen, ja Pojun ottaessa ensimmäistä askelta he kuulivat herran suusta lämpimät kiitokset. Herran raskas pää nyökähti kiitosten mukana. Kun herra oli mennyt, niin kaikkien mielestä oli kummallinen tyhjyys jäänyt taloon. Seisottiin tienhaarassa. Takana oli autio tyhjyys, ainoastaan kuva siitä suuresta herrasta.
Ehkei se tapahtunutkaan niin yht'äkkiä kuin luulet. Ehkä se oli sinussa niinkuin minussakin valmistunut vuosikausia. Minussa oli aina semmoinen tyhjyys ja kuin hengen ahdistus. Lauri miettii.
DARNLEY. Se on lapsellista, sen kyllä tiedän; mutta nyt on yön tyhjyys valloittanut päiväni ja päivän levottomuus astunut alas yöhön. Jos en välistä saisi itkeä, niin pääni räjähtäisi rikki synkkien aatosten kuohunnasta. LETHINGTON. On siis paras jättää koko tuuma siksensä. DARNLEY. Mikä tuuma, Lethington?
Ma tahdon lauluni soivaks Suloääninä sydämiin, Miss' sävel on huolten hoivaks Ja missä se helkkyy niin. En tielle lempeä heitä Kesäunteni häipyväin, En songerra säveleitä, Sua kiitellen nöyrin päin. Mua likell' olit vainen, Kuin onni pettyvää, Kuin tyhjyys, missä maine, Kuin sauva kerjääjää. Mua likell' olit aivan, Kuin kukkaa rusko yön, Kuin kantajata vaivan On taakka olkavyön.
Kiukku ja häpeä astuivat nyt entisen iloisuuden sijaan, köyhyys ja kopiseva tyhjyys joka paikassa Anna oleskeli yönsä ladoissa ja muissa ulkohuoneissa, ei taipunut hän pyrkimään kenenkään asuntoon, kenties ei oikeen uskaltanutkaan.
Mutta jos niin, jos rynkäisi mun päälleni tämä kauhistava sisärkunta myrskyllä ja kiljunalla, niin onhan omassa kädessäni päästin tästä kurjuudesta, ja kaikki on sitten äänettömyys, tietämättömyys ja tyhjyys, rauha ijankaikkisesti. Mutta mitä haasteli Claudio?
Jos yrittävät palvella itseään, loppuu into kesken. Jos toisten imartelemina ja innostamina ponnistavat, häviää usko heihin itseensä. Tyhjyys ammottaa heidän ympärillään. Mitä varten he työskentelisivät? Totuutta eivät tunne, korkeampi itse on heille vieras. Ketä ja mitä he palvelisivat? Heidän sielunsa vaeltaa Aino-tuskien ristiriidassa.
Jos kuolema ja perikato oli maailmanjärjestyksen viimeinen sana, te ajattelitte, jos tämän kaiken takana oli vain tyhjyys ja kaiken häviö, niin mikä oli tämä ihmeellinen väliverho siis, tämä outo, kirjava ja kangasteleva harhanäky, jota he sanoivat elämäksi ja jossa kaikki olivat toinen toisiinsa niin kiinteästi takertuneet? Olihan tuo kaikki kuitenkin kerran jätettävä.
Jumal'anteeks petto, mik' on tehty mulle! Lujemmat valat vannottakoon sulle! Mua, tyhjää, pelkkä tyhjyys huolettaa; Sua, kylläistä, sua kaikki onnistaa. Richardin valtikkaa sa kanna kauan! Ja Richard pian povess' olkoon hauan! Kuningas Henrik, elä, Richard sanoo, Ja valtaheitto sulle siunaust' anoo. No, joko riittää?