Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Niin hän väikkyi linnassansa, niinpä linnan Pihalla hän väikkyi; mustat kiharat, Hiuskata kaarnemusta tuules liehui.
On aurinkoinen maillaan jo, Yön tuules huojuu hongisto Sun, neito, yösi lyhvä vaan, Sill' Luojan luokse loistamaan Sun täytyy kiirein täältä yllättää, Vaan ystäväsi kaihomahan jää. Vaan päiväs nyt on yltänyt, Ja nuoruus kylvää kukkiaan Niin armahasti loistamaan, Ja aate siivin rohkein Nyt lentää taivaan Eedeniin: Oi, saavu kiirein aika siunattu, Ja voiton seppel laske kaivattu! Impyselle.
Anteiks-antamuksen uros antaa Lempeän ja kultahymyvän Niinkuin kauniin päivän lasku lännes. Tämän kuulee neito katala, Kasvons kirkastuu, ja siunauksel Koht hän ijäisyyden uneen nukkuu. Vuosii monta sankar vielä nähtiin Käyskelevän pelloil, metsän yös Niinkuin korkee, juhlallinen haamu Entisyyden tummast hämäräst Harmaat kiharansa tuules väikkyy, Ihmeellisest loistaa katsantonsa.
Niin hän uneksuu ja viimein herää Idän rannal seistes aamun Koin; Kirkastetuil kasvoilla hän nousee Unohduksen virrast viileäst. Elo hymyy niinkuin aurinkoinen Nousussansa purpuraiselt vuoteelt. Ulos astuuvi hän huoneestansa, Koska karjankellot kilisee, Käyskeleevi viljavainiolla, Joka hienos tuules lainehtii. Valmis onpi säihkyväinen vilja, Sadon lupaavi se monin kerroin.
Päivän Sana
Muut Etsivät