Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Me kuljemme kylästä kylähän näin, ohi kylien koirien räkyttäväin, ja keskellä raition raakuuden sävel soipa on keväimen. Me kaksi, me tulemme metsästä ja me metsien ilmaa tuomme, me laulamme nuoresta lemmestä ja lempemme kuvan me luomme, me luomme sen maailman tomusta niin kuin Luoja loi ihmisen Eedeniin ja korvesta kohoitamme me sen kun vaskisen käärmehen.
Ja synkän tumma sypressi Nous korkeutta kohti Ja päivän kuumat suutelot Pois orangeilta johti, Ja kukkasetkin siimeksen Sai öljypuiden alla Ja pomeranssi tuoksusi Vihersi kaikkialla. Tie kulki halki vuoriston, Vei pitkin laakson pohjaa Ja luokse kylän Provence'n Se kulkijaimet ohjaa, Ja tällä tiellä trubaduur Jo lauloi monta kertaa Ja Provence'nsa Eedeniin Hän lauluissansa vertaa.
Silloin luonnon hekkumasta Vuoti tunne suloisin, Ylin aate taivahasta Mies ne nautti sydämin. Kaunihinta nähden, vaipuu Sankar' ihme-unelmiin. Näkee unta vihdoin toipuu Kukkansa luo Eedeniin. Tunne suloisin ja ylin Aate, uni kaunihin Miehen sydämen ja sylin Täytti nainen luotihin. Ihminen, jot' onnen hukka Peljätti, nyt nousta voi. Luomiskevään viime kukka Vasta täyden kesän toi.
On aurinkoinen maillaan jo, Yön tuules huojuu hongisto Sun, neito, yösi lyhvä vaan, Sill' Luojan luokse loistamaan Sun täytyy kiirein täältä yllättää, Vaan ystäväsi kaihomahan jää. Vaan päiväs nyt on yltänyt, Ja nuoruus kylvää kukkiaan Niin armahasti loistamaan, Ja aate siivin rohkein Nyt lentää taivaan Eedeniin: Oi, saavu kiirein aika siunattu, Ja voiton seppel laske kaivattu! Impyselle.
Päivän Sana
Muut Etsivät