Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Kasvattaa jos oikein hyvin tyttö kristitty tuo tuli teidän, oli luonnollista ett' omananne kasvatitte sen. Te lemmell' uskollisella sen ootte nyt tehnyt tuonko palkan saadaksenne? Sit' en mä ymmärrä. Ois viisaampaa tosiaan ollut teidän jättää tyttö hoteisiin jonkun toisen, joka sen ois kasvattanut kristityks; vaan niinhän tytärtä ystävänne ette oiskaan te rakastanut.
Tuonko riennät riemun tähden? »Seppelpäänä täältä lähden.» Vaan jos kaadut etkä voita? »Tahtoani kunnioita!» Tahtoasi tuhkaks tulla? »Ei lie vaalin valta mulla!» Jos ei sulla, kellä sitten? »Tutki juoksut jumalitten!» Tutkin poves pohjaan asti. »Sinne Luoja tiensä rasti.» Rakkaus on Luojan rata. »Oppinut en parempata.»
Jussac'in, joka on kuningaskuntamme ensimäisiä miekkamiehiä! Niin, armollisin herra, hän on nyt löytänyt mestarinsa. Minä tahdon nähdä tuon nuorukaisen, Tréville, minä tahdon hänet nähdä ja jos jotakin on tehtävissä, niin tuumikaamme. Milloin Teidän Majesteettinne suvaitsee ottaa hänet puheillensa? Huomenna kello kaksitoista, Tréville. Tuonko minä hänet yksinään?
Nyt kauppias kertoi miten siitä erään naapurin poika oli päässyt kauppapalvelijaksi kaupunkiin ja ruvennut kohta saamaan viidensadan markan palkkaa. Mutta silläpä oli onni! ihmetteli Jaakko Jaakonpoika. Tuonko Mikonperän Jaanun poika? Sen. Hänen rupesi tekemään mieli käydä Mikonperässä. He olivat sen isännän kanssa nuoruudentuttuja. Vai on sen Jaanunkin poika kauppapalvelijana, tuota.
Lauri ja Antero ovat joutuneet heränneen kansan eturiviin, siihen takaapäin tungettuina, kuin heidän suojakseen, etuvarustukseksi. Handolin ja vallesmanni vilkuttavat heitä tulemaan ylemmä, mutta he eivät ole siitä tietävinään. Tuomari on nuori, vähän itserakkaan näköinen hovioikeuden auskultantti... Tuonko nyt pitää ratkaista riita semmoinen, kuin mistä nyt on kysymys?
Havuiselta vuotehelta havahtunut seisoo Suomi, viha karsas kulmain alla, sydämessä synkkä kosto, vielä viittaa entis-yöhön otsallansa orjan merkki, räiskyy raivo hedelmätön, katajainen karvaltaan. Monet kansan parhaat pelkää: »Tuonko oisi maassa mahti? Silloin raukee raunioiksi kaikki valon valtalinnat.
Hänen olisi tehnyt mieli itkeä sekä harmista että häpeästä. Kuinka hän häntä nyt vihasi! Kuinka hän oli hänen mielestään raaka, typerä ja kömpelö! Tuollako oli häneen kaikki oikeudet? Tuonko tähden hän asetti alttiiksi Olavin rakkauden ja tuotako varten hän tahtoi olla hienotunteinen?
TAAVI. En luullut voivani vastata niihin loukkaamatta äidilleni antamaa lupausta. ELLI. Hyvä Jumalani! Yksin siitä syystäkö et vastannut? TAAVI. Mistä muuten? Yhdestoista kohtaus. TAAVI, ELLI ja AINA, myöhemmin ARO ja JAAKKOLA, vielä myöhemmin KALLEN-LEENA. Terve tulemastasi! Et vieläkään ole tullut oikein terveeksi. Kalpea muotosi sen ilmoittaa. Tuonko sinulle jotakin lääkettä?
»Hikipä tippuu jo Kaaponkin otsasta», nauroi Esa, »ei sen pojan tarvitse usein hikoilla. Sinun jo pitäisi ruveta rengiksi, ennen kuin liian laiskaksi opit.» »Tuonko Kaapon?» kysyi Matti parsilta. »Kuka tuon ottaisi?» »Kyllähän aina siinä kuin sunkin», virkkoi Kaapo.
Mutta hän ei voinut olla vertaamatta tuohon yleispätevään, porvarilliseen onnen-käsitykseen omaa vaikeaa, haparoivaa, epämääräistä etsintäänsä. Mitä hän etsi oikein? Tietysti tahtoi hänkin tulla onnelliseksi. Mutta mitä hän käsitti onnella? Tuonko kirjan kirjoittamista? »Onni on valtaa!» kuuli hän jälleen tuon toissayönä tapaamansa äijän äänen korvissaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät