Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
"Mene hauiksi merehen, siiaksi silajokehen, tuho sielläki tulisi, kova loppu loukahtaisi: mies nuori, noentolainen, veisi verkkonsa vesille, nuoret nuotalla vetäisi, vanhat saisi verkollansa. "Menet metsähän sueksi, korpimaille kontioksi, tuho sielläki tulisi, kova onni kohtoaisi: mies nuori, noen näköinen, kärestäisi keihä'änsä surmataksensa sutoset, metsän karhut kaataksensa."
UNTAMO. Parempi Tuho, kuin ikuinen vaino. V
Silloin syttyy heti niiden kehdosta noustessa tuo äkillinen ja kuolettava taistelu, josta Huber ensinnä on huomauttanut sangen omituisen erikoiskohdan: joka kerta kun molemmat kitiinihaarniskalla varustetut neitsyet taistellessaan joutuvat sellaiseen asemaan, että pistimillään lävistäisivät toinen toisensa, niin saattaisi sanoa, että samalla tavoin kuin Iliadin taisteluissa joku jumala tai jumalatar, joka kenties on suvun jumala tai jumalatar, asettuu väliin, ja molemmat taistelijat erkanevat saman kauhun valtaamina ja pakenevat säikähtyneinä, joutuakseen hetken kuluttua uuteen käsikähmään, paetakseen vielä kerran, jos kaksinkertainen tuho uudelleen uhkaa niiden kansan tulevaisuutta, kunnes vihdoin toisen onnistuu yllättää varomaton tai taitamaton kilpailijattarensa ja surmata se vaaratta, sillä suvun laki vaatii ainoastaan yhden uhrin.
Vastasi Idomeneus, jalo Kreetan urhojen päämies: "Ei, Thoas, ihmisen syyt' ole, minkä ma arvata saatan, nyt tuho tää; sill' ei ole outoa ottelo meille. Kellään kehnoa ei ole pelkoa, ei väsy, väisty taistoa turmaisaa mies ainoakaan; totisesti Zeun ylivaltaisen nyt kaiketi mieli on meille kaukana Argos-maasta jo maineeton tuho tuottaa.
Isäni huoneessa kävi kosijoita monta. Vaan minä hempukka en niistä huolinut. Sydämmeni oli vielä aivan vapaa, kun mulle tuho tuli. Kävellessäni, kuten tapani oli, avarata meren rantaa, näki minun meren mahtava jumala, Poseidoni, ja rakastui heti. Häneltä ei suinkaan puuttunut rukouksia eikä imartelevia puheita. Vaan minä jäin kylmäksi kuin jäinkin.
Maahan on kaattu jo muuri, mi suojelemaan oli tehty meitä ja laivoja myös muka turvana murtumatonna; vyörynyt laivain luo jo on taistelon hillitön raivo, silmin selvittää et vois sitä, millä on puolen ankarin ahdistus, sekasortokin suurin akhaijein; niin tuho niittää heitä, ja kiljuna käy ylös taivoon.
Valittiin kaksi pappia tätä uutta oppia tutkimaan ja niin uhkasi Pöndisen ja Sakarin uutta, ihanaa uskonsuuntaa tuho, ja heitä itseään odotti jo kirkas marttyyrikruunu. NELJ
ANTONIUS. Tein patustyön; oi, päättäkää te, miehet, Mit' aloin minä. 2 VAHTIMIES. Pudonnut on tähti! 1 VAHTIMIES. Ja aika tekee loppuaan! KAIKKI. Voi meitä! ANTONIUS. Ken lempii mua, lyököön kuoloniskun! 1 VAHTIMIES. En minä. 2 VAHTIMIES. Enkä minä. 3 VAHTIMIES. Eikä kukaan. DERCETAS. Tuho ja kuolo luotas ajaa kaikki. Tää sanoma ja miekka tuo, ne mulle Caesarin lemmen hankkii.
GLOSTER. Armas herra, Tiedätten, kuink' on herttuan luonne kiivas, Kuin luja häll' on, taipumaton mieli. LEAR. Haa! Kosto, rutto, surma, tuho tulkoon! Kiivasko? Kuinka? Gloster, Gloster, tahdon Cornwallia vaimoinensa puhutella. GLOSTER. Sanonut sen ma olen heille, herra. LEAR. Sanonut sen! Mua ymmärrätkö, mies? GLOSTER. Kyll' ymmärrän.
Sanoi äiti Lemminkäisen, itse lausui, noin nimesi: "En mä tieä, kunne käsken, kunne käsken ja kehoitan. Menet männyksi mäelle, katajaksi kankahalle, tuho sielläki tulevi, kova onni kohtoavi: use'in mäkinen mänty pärepuiksi leikatahan, usei'in kataja kangas seipähiksi karsitahan.
Päivän Sana
Muut Etsivät