Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
JAGO. Jos tott' ei tuo, mun saatte Turkkiin myödä: Te päivät leikitten, yöt teette työtä. EMILIA. Ylistystän' et kirjoittaa saa sinä. JAGO. En tahdokaan. DESDEMONA. No, mitä kirjoittaisit, Jos minua sun tulis ylistää? JAGO. Oi, armas rouva, mua säästäkäätte: Ei minusta, jos en saa sättiä. DESDEMONA. No, koita! Valkamaan kai joku lähti? JAGO. Kyll', armas rouva.
Samana silmänräpäyksenä kiskaistiin ovi ulkoapäin auki ja eversti Ake Tott astui sisään. Hänet oli muona-asioille lähetetty taapäin; sieltä selvittyään oli hän kiiruhtanut taistelukenttää kohti, ja niin oli hän, kylän kadulla kapakan edessä juodessaan viinaryyppyä, kuullut sanoman, miten eräs satulassaan horjuva ratsumies oli edessänsä hevosen seljässä kuljettanut ruumista.
Kun tultiin laulukertoon: "Ylistäkäät hänt' tott'. Hän tuo hurskaat tuomiot, Eikä uskovit' unhot'!" yhtyi vanhuksen vapiseva ääni virteen ja hän veisasi kaikki yksitoista säkeistöä aina virren loppuun saakka.
"Pitkinä, pimein' öinä on finmarkenilaisella kylläkin hauska tilaisuus tähtitaivaan ihmetten selvittämiseen," sanoi Thorsen puolustaiden. "Tähtitaivas on hänen lohdutuksensa ja hänen toivonsa." "Tuop' oli siveellisesti kauniisti sanottu," tuumi kreivi. "Sit' en tiedä," vastasi Thorsen. "Tiedän sen vaan siveellisesti tott' olevan, ja siinn' on minuiselle kylliksi."
Mutta kun hän eräästä vastassansa olevasta ikkunasta huomasi kuningattaren ja näki, miten kuningas viittasi hänelle hellät jäähyväiset, paisui hänen rintansa kalvaavasta kateudesta. Tuskin ehti viikkokausi kulua, niin ruotsalaiset sotajoukot alkoivat kokoutua Lytsenin lakeudelle ja Ake Tott marssi kerran sivulla lähellä vaunuja, joissa kuningas kulki.
EMILIA. Ja sinä juorullas sait murhan aikaan. OTHELLO. Se tott' on, herrat; älkää tuijotelko. GRATIANO. Kamala totuus! MONTANO. Teko hirmuinen! EMILIA. Konnuutta, konnuutta, oo, konnuutta! Ma mietin niin nyt huomaan: konnuutt' oi! Sit' oiti luulin; suru murhaan vie mun. Oo, konnuutta! Oo, konnuutta! JAGO. Oletko hullu? Kotiin oiti! Pois! EMILIA. Puhua minun suokaa, hyvät herrat.
Näissä vaikeissa oloissa vanhempi Steen Stuure johtaa Ruotsin hallitusta, ja hänen ystävänsä, ritari ja valtaneuvos Eerik Akselinpoika Tott, istuu Viipurissa, itäistä rajaa valvomassa. Näistä kahdesta Tott on vanhempi ja arvossa melkein etevämpi.
Tott hankki 16 taitavaa muurimestaria ulkomailta; sillä kivisten linnain rakentaminen ei ollut kotiteollisuutta Suomenmaassa. Hän läksi itse sinne asemiehinensä, rakennus-työtä varjelemaan; sillä Venäjän Karjalasta tehtiin alituisia rynnäköitä ja viholliset olivat joka paikassa väijyksissä.
No niin, Tott alkaakin vanheta ja Stenbock puuhaa leskikuningattaren asioita, niin että lisäys siinä suhteessa lieneekin tervetullut. Minä onnittelen teidän ylhäisyyttänne merkillisen tuttavuutenne johdosta. Drake lausui tämän pilkallisella äänellä. Valtakunnan-neuvos Pentti hymyili, hypisteli kultaista nuuskarasiaa sormiensa välissä ja jatkoi: Odottakaa, kuva ei ole vielä valmis.
Kuin tomu ja santa, hän täytti, Ett' joukkoa seuraamast' joukko ei laann', Ja vihansa julmuuden näytti, Niinkuin peto suur' Tai kuin traakki juur' Me kuitenkin Jumalass' sodim'! Kun Narvaan hän siirtyi joukkoinsa kans', Niin kaupungiss' pelko suur' paisui; Hän käski sen asujain kohdastans Koht' avata portit, ja lausui: Tott' kaupungin me Kyll' kukistamme Me kuitenkin Jumalass' sodim'!
Päivän Sana
Muut Etsivät