Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
"Mikä sinua huolettaa?" "Ei mikään omasta puolestani", vastasi gootti nauraen, "enkä tahtoisi teitäkään peloittaa, ennenkuin on välttämätöntä. Mutta en voi enää olla vaiti eilisaamuna laineet ajoivat rantaan ruumiin " "Ruumiin?" "Erään laivamiehistämme, Albin, Totilan laivan perämiehen." Valeria kalpeni, mutta ei vavissut. "Se saattoi olla sattuma kenties hän on hukkunut."
Gootit ja bysanttilaiset joutuivat pian taisteluun, sillä Totila kiirehti eteenpäin, ettei hänen joukkojensa innostus pääsisi kylmenemään, ja Demetrius puolestaan koetti ehtiä yksin taisteluun Totilan kanssa. Taistelupaikka oli Pons Padi. Bysanttilaiset olivat tasangolla. Heidän takanaan oli joki, jonka yli vasta puolet heidän jalkaväkeään oli kulkenut.
"Sinulla on kuningas Totilan hovissa ja hänen sotajoukossaan täytettävä verivelvollisuutesi, koston velvollisuus setäsi Wargsin, joka makaa vuorenvieremän alla, sinulle uskoma pyhä tehtävä. "Olet jo tarpeeksi kehittynyt ja väkevä sen täyttämiseen. "Huomenna auringon noustessa lähdet etelään, Italiaan, jossa kuningas Totila rankaisee vääryyttä, auttaa oikeuden voitolle ja kukistaa Cethegus-konnan.
"Vein Totilan puutarhaan Valeria on mitä innokkain kukkien hoitaja me tulimme, Totila edellä, tiheästä taksuskäytävästä aukealle paikalle ja silloin yht'äkkiä näimme hänen suloisen olentonsa edessämme. Hän seisoi isänsä kuvapatsaan edessä koristellen sitä tuoreilla ruusuilla, joita hän piti tunikan rintapoimuissa kannattaen niitä vasemmalla kädellään.
Rämähtäen se putosi Totilan edessä maahan. Sateena lensi keihäitä ja nuolia ristikkojen läpi portin sisäpuolelta. "Ristikko ylös! Heidän kimppuunsa!" huusi Johannes miehilleen. Totila ei liikahtanutkaan paikaltaan. "Mirjam! Mirjam!" huusi hän syvän surun valtaamana. Silloin Mirjam avasi vielä kerran silmänsä ja loi häneen raukeavan, rakkauden ja tuskan kirkastaman katseen.
Calpurnius oli katsahtanut ylöspäin. Hänestä tuntui ikäänkuin hänen nimeään olisi huudettu. Hänestä se huuto kuulosti tuomiopäivän pasuunalta. Hän kääntyi nuolennopeasti ja aikoi lähteä pakoon. Mutta maurilainen henkivartija Antallas, joka ratsasti hänen oikealla puolellaan, tarttui hevosen ohjaksiin ja sanoi viitaten Totilan ratsumiehiin: "Seis, tribuuni tuolla on vihollinen!"
"Valerius", huudahti hän sitten äkkiä ajatuksistaan heräten, "en väistä ketään miestä maan päällä en olisi sietänyt, että minut olisi syrjäytetty toisen vuoksi mutta kun se oli Totila! Annan Valerialle anteeksi, vaikka hän hylkäsi minut, kun hän valitsi Totilan. "Voi hyvin, Valerius! Lähden merille, Persiaan, Intiaan en itsekään tiedä minne joka paikassa muistan tämän hetken."
Mirjam jäi yksin. Kauan aikaa hän seisoi liikkumattomana ja silmät ummessa samalla paikalla. Vihdoin hän pyyhkäisi käsillään ohimoitaan ja poskiaan ja avasi silmänsä. Huoneessa oli hiljaista. Avonaisesta akkunasta hiipivät sisään kuun ensimmäiset säteet. Ne leikkivät Totilan valkoisella vaipalla, joka oli heitetty tuolin selustalle. Mirjam riensi sen luo ja peitti vaipan helman kuumin suudelmin.
"Ja he löivät hänen päänsä poikki avoimella torilla ja koko kansa huomasi kuningas Totilan oikeamielisyyden. "Nyt, koirani, saat jo levätä. Täällä ei minulle kukaan tee pahaa. "Senkin kaulaan olen teidän kunniaksenne pannut kukkakiehkuran." Hän kosketti hiljaa koiran takkuista päätä.
"Se, joka tuon Totilan tavoin voi pelastaa valtakuntansa varmasta perikadosta, voi paljon helpommin syöstä toisen valtakunnan turmioon. "Tuo nuori kuningas tuntuu olevan ihmeitten tekijä, joka pystyy mihin hyvänsä." "Tällä kertaa on osakseni tullut se harvinainen ilo", lausui Justinianus, "että keisarinna ja Narses ovat olleet samaa mieltä." Hän aikoi tämän sanottuaan lähteä pois kokoussalista.
Päivän Sana
Muut Etsivät