Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
Yks on rakkaus emoni, Joka haavat hautelisi, Syyttämättä, solvimatta, Mut emoni otti hauta. Miksi mun polon pitikin Syntyä sydämmellisnä, Tuskan kaiken tuntijana Näille kolkoille kylille! Vasemmalta tulee ruumissaatto, re'essä mustalla vaipalla katettu kirstu, jota mustahuntuiset itkijänaiset saattavat. KULLERVO. Mikä? Jylhä ruumissaatto! Nytkö vievät mun emoni! Saatto pysähtyy.
"Morsian jäi silloin vähäksi aikaa yksin. "Hän riensi eteiseen, jossa Lykoksen kypärä ja vaippa olivat. "Hän sieppasi ne ylleen, sulki silmikon, peitti naisenvaatteensa pitkällä, keltaisella vaipalla ja riensi muutamien juopuneiden vieraiden ohi suoraan pajaa kohti, sillä naisten puolella kaikki orjat ja orjattaret olivat valveilla, joten sieltä oli mahdoton paeta.
"Katsele ruumista, senaatori, ja jos se ei ole sinun tyttäresi, niinkuin minäkin hartaasti toivon, niin etsitän häntä ja lähetän hänet kotia." Mesembriolle oli tämä armo niin tuskauttava, että hän unohti kiittää. Eunukki tuli takaisin; hänen jäljestänsä kantoi kaksi, orjaa puulavalle asetettua ruumista, joka oli peitetty pitkällä vaipalla. Aevius veti peitteen ruumiin päältä.
Silloin Hadusvint, Teja ja Hildebad tarttuivat vanhanaikaiseen leveään sajonien käräjäkilpeen, nostivat sille kuninkaan, joka nyt oli koristettu seppeleellä, sauvalla ja vaipalla, ja näyttivät häntä kansalle. "Katsokaa, gootit, valitsemaanne kuningasta ja vannokaa hänelle uskollisuutta."
Hän oli jättiläinen ruumiiltaan, verhottu puna-, vihriä- ja sinipunertava-ruutuisella vaipalla, jonka alla hänellä oli härännahkainen tröijy. Joutsi nuolineen riippui selässä; pää oli paljas; sen peitteenä ja täydellisenä lakin sijan täytteenä olivat tuuheat, nykyisten Irlantilaisten tukan kaltaiset, toisiinsa kietouneet hius-suortuvat.
Meritaistelussa Louhta vastaan istuu hän aivan jouten, sormeakaan nostamatta, ainoasti »heitäksen Jumalahansa», rukoileepi Ukolta apua. Myrskyssä, jonka Louhi sitä ennen oli lähettänyt, vaaleni hän kalmankarvaiseksi ja peitti itsensä vaipalla, ettei tuota lähenevätä turmiota olisi tarvis silmin nähdä.
Mirjam jäi yksin. Kauan aikaa hän seisoi liikkumattomana ja silmät ummessa samalla paikalla. Vihdoin hän pyyhkäisi käsillään ohimoitaan ja poskiaan ja avasi silmänsä. Huoneessa oli hiljaista. Avonaisesta akkunasta hiipivät sisään kuun ensimmäiset säteet. Ne leikkivät Totilan valkoisella vaipalla, joka oli heitetty tuolin selustalle. Mirjam riensi sen luo ja peitti vaipan helman kuumin suudelmin.
Jumalat auttakoot palanen tätä kuoriaiskakkua.» Samalla onnettomalla hetkellä Sosia päästettiin epätoivoisen juomarin puheille. »Lähetti Sallustuksen luo. Annan hänelle tämän nuoren naisen lähettämän kirjeen. Mitään vastausta en kaipaa. Saanko poistua?» Näin puhui tuo kunnon Sosia ja peitti vaipalla kasvonsa ja muutti äänensä niin, ettei häntä myöhemmin kukaan voisi tuntea.
"Mutta, suokaa anteeksi minä en ollenkaan huomannut, että te seisotte, ja minä vaan tässä istun teidän vaipallanne, eikö teidänkin tekisi mieli istua?" Ylioppilas kiitti ja nyt istuivat he molemmat vaipalla. "Nyt saatte kuulla elämänhistorian, jonka joki on kertonut minulle monesti", sanoi ylioppilas.
Kuinka taisin astua tuon jalon, korkean temppelin pyhästä ilmasta tähän kuumaan masuuniin alas? Minä mieletön! CANZIO. Ken huutaa? MARIAMNE. Rachel, varro! RACHEL. Minä kirmasen, juoksen ja kirmasen! CANZIO. Rachel! RACHEL. Canzio! Ahaa! Nyt löydän sinun viimein. Mutta mies makaa. CANZIO. Kuinka on laitas, sisär? RACHEL. Joteskin hyvin. Mutta katselkaamme miestä, joka makaa purpuraisella vaipalla.
Päivän Sana
Muut Etsivät