United States or Maldives ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pekka kutsui Annin sisään ja lupasi iltasella viedä kirkonkylään, nimismiehelle, sanan pojan katoamisesta, joll'ei hän siihen mentäessä kotiin palajaisi. Sen lupauksensa sai Pekka täyttääkin. Nimismies pani kapulan kylille kiertämään ja seuraavana päivänä pidettiin metsässä susivoudin johdolla iso ihmisjahti.
Mutta heti kotitielle käännyttyä laskeusi esirippu. Elämän vakava todellisuus ympäröi nuoren miehen kuin hyökyaalto. Kaikki vapauttavat, elämää lupaavat unelmat jättäytyivät tienhaaraan aivan kuin odottamaan siksi kun Martti taas tulee ja lähtee kylille muiden ihmisten seuraan. Isä asuu taloa vielä ainakin 10 vuotta, ellei se nyt myy, mutisi poika itsekseen, ja käsi meni korvantaukseen.
Olette, ystäväni, tehneet tehtävänne saattaessanne hänet ulos kylästämme. Jätämme toisille kylille saman tehtävän kullekin piirissään. Elkäämme viivyttäkö häntä, hänen madonnansa odottaa häntä. Erakko oli kuunnellut pappia rauhallisesti, kunnioittavasti, melkein nöyrästi. Saanko nyt mennä? Olkaa hyvä. Häntä ei saa päästää!
Niinkauan kuin talossa oli jotakin saatavissa, varasteli hän mitä käsiinsä sai, kantoi ne kylille ja möi niitä mistä hinnasta milloinkin, tahi vaihetteli suorastaan viinaan, kostutellaksensa kovin janoovaa kurkkuansa, joka jo jaksoi ja halusi juoda kaikki hänen oikein ja väärin saadut tavaransa.
Synkkä vihankauna kihelmöi hänen mielessään. Hän ei voinut antaa Reginalle anteeksi sitä, että tämä oli vienyt häneltä harhaluulon, jossa hän jo viikkoja oli niin hyvin viihtynyt. Mutta nyt oli juotava kalkki pohjaan, kuinka katkeralta sakka maistuikaan. Kotvan kuluttua astui Regina huoneeseen valmiina lähtemään kylille. »Aiotko johonkin?» kysyi Boleslav tuikeasti.
Ei ne onneksi arvanneet matkan tarkoitusta, luulivat kai, että ne menevät kylille ja ovat matkan kulusta noin ikävän näköisiä. Päivä kului jo puoleen, mutta jo alkoi matkakin olla lopussa. Ilma selkeni pakkaseksi. Istutaan vielä tuossa, niin otat kakkua, eikö sinulla liene jo nälkä. Ei tuo hyvin. Poika oli taipuvainen. Anna Liisa aukaisi nyytin ja laittoi sille kakun käteen.
Ainoastaan silloin oli vähän äänekkäämpätä kulkua, kun ruuna ei ottanut juostakseen ja Hemmo sitä pätki kylille tien vierestä katkaistulla patukalla. Nahkaista piiskaa ei hänellä koskaan ollut, sillä sekin olisi ollut suruttomuutta. Lähempänä kirkkoa asuvaiset olivat töissään, he kun ennättivät pyhänäkin.
Mutta Annikka meni Matin kanssa pihatupaan ja ryhtyi auttamaan. Sairaat vaivaiset katselivat loistavin, kiitollisin silmin noita kahta, jotka nuoruutta ja elonvoimaa uhkuen, keskellä lämpimintä kuherrusaikaa hikipäissään puuhasivat heidän tuskainsa ja kärsimystensä lievittämiseksi. Mikon puuhista Märkäsen talon suhteen levisi kylille pian huhuja.
Kun Muttinen oli saanut valmiiksi huvilansa, siihen verangot alakertaan ja vinnillekin, istuskellakseen niillä yksinään, yksinäinen mies, hän oli lähtenyt kulkemaan, kutvittelemaan, kylille: oli tiedustellut mökeistä, mistä saisi miehen, joka vartioisi talvella tätä tyhjää huvilaa, etteivät varkaat pääsisi hänen tavaroitaan kaivelemaan. Ja mitä lie muuta tahtonut hänen siellä tekemään.
Siikalahden Mikko oli liian viisas yhtyäkseen samaan virteen, sillä hän tunsi Klitsin mieheksi, joka heti laittaisi hänen puheensa kiertämään kylille, niin hyviä ystäviä kuin he olivatkin. Vihdoin otti Siikalahden Mikko puheeksi jauhokaupan, jota hän harjoitti, samoin kuin Klitsikin, ja rupesi puhumaan siihen suuntaan, että jauhojen hintaa pitäisi ruveta nostamaan.