Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Kun olivat tulleet kartanoon, seisahtui Henrik ja pidätti Ellen'in, sanoen: Kuules Ellen, sinun pitäisi ottaa kelvollisia runokirjoja kirjakaapista tuolla sisällä. Ja sitten saisit koettaa unohtaa runot väentuvasta. Ei ne ole kauniita eikä ne sovi sinulle! Kun kalkki muut kartanossa olivat levolle menneet, meni Ellen puoleksi riisuttuna kynttilä kädessä jokapäiväis-huoneesen ja avasi kirjakaapin.
Samalla astui Martti mestari onnettoman vaimon luo, joka katkeria kyyneleitä vuodattaen valitteli, että hänen nyt täytyisi kuolla puutteessa ja kurjuudessa. "Mitä?" virkkoi Martti mestari, "miksi luulette te sitte minua; minun työssänihän teidän miehenne sai tuon pahan haavan, ja jättäisinkö minä teidät avuttomiksi? Sitä ei tapahdu, kalkki kuulutte te tästälähin minun perheeseni.
Sitten saattoi isäntä arvokkaat vieraansa "piisitupaan" eli silloiseen korutupaan, johon kalkki arvossa pidettävät vieraat tavallisesti vietiin. Täällä tervehtivät vieraat tavallisuuden mukaan sulhaista ja morsianta ynnä Maijaa. Neiti Herpman rupesi koristelemaan morsianta ja ripusti tämän päähän korkean, kullankiiltävän morsius-kruunun.
Kyllä hän teki perinpohjaisen katumuksen ja kaikilta on saanut anteeksi, ei kukaan muistele hänen vikojaan. Mutta kyllä hänenkin täytyi pohjaan juoda uudesta syntymisen katkera kalkki. Aivan hän kohti kurkkuaan huusi sielunsa tuskissa viimeisen yön. Mutta päivän valjetessa hän sai todistuksen synteinsä anteeksi saamisesta ja sitten hän riemuitsi kuin pieni lapsi.
Niiden tavarain joukossa, jotka Jordan lahjoitti kirkolle, oli »kallisarvoinen kullattu alttaritaulu», s. o. suuri, puinen, veistoksilla koristettu oikea katolilainen alttarikaappi, joka vieläkin on kirkon hallussa; edelleen kullattu kalkki ynnä öylättilautanen; helmillä ommeltu messupaita vihreästä taftisilkistä, joka näyttää menneen kaiken maailman tietä, mutta varmaa on, että edesmenneen everstin viheriät samettihousut ovat vielä tallella.
Sitä paitsi, toisti hän hetkisen vaiti oltuansa, sillä hän voi tuskin puhua, sitä paitsi niin ... niin hoida sinä äitiäni, sovita niin, että hän saa lepoa ia rauhan vanhoilla päivillänsä... Näes, minä en voi ... nyt tulee sinun tehdä kalkki. Kauniita toimia, vai kuinka? lisäsi hän, ja eräs hänen entisistä, lapsellisesti iloisista, hymyilyistänsä lensi hänen kasvoillensa.
Miksi ei voisi uskoa, että hän Getsemanessa, Pietarin, Johanneksen ja Jaakopin seurassa, kun tiesi, että hänen vainoojansa olivat jo tulossa, rukoili tätä Isäänsä näillä sanoilla: »Minun Isäni, jos mahdollista on, niin menköön pois minulta tämä kalkki. Ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin Sinä.»
Ja me jos emme tulleet ois, niin kivet, Nuo nukkuvat, tuon muurivyönne paadet, Tykistön myrskyst' oisi alas syösseet Lujasta kalkki vuoteestaan ja tehneet Leveän aukon, josta teidän rauhaan Verinen hyökännyt ois väkivalta.
Niin sanoen tahtoi Fredrik syöstä ulos ovesta, mutta Reinhold otti hänet kiini ja sanoi: "Sinä et saa mennä, sinun ei tarvitse mennä, kalkki voi vielä käydä aivan toisin kuin luulet. Nyt on minun aika sanoa sinulle kaikki, mitä tähän asti olen salannut. Etten ole mikään tynnyriseppä, vaan maalari, tiedät nyt kyllä, ja kuten toivon, huomaat kuvastani, etten olekaan ihan pienimpiä.
Mutta nyt ei enää käynyt sitä muuttaa, täytyi tyhjentää kärsimyksen kalkki. Niin käy, kuin tahdot, Jumala, Hyv' on sun tahtos ijan; Ken pysyvä on uskossa, Hän apusi saa pian! Meit' pelasti sun Poikasi, Siis tyköäs et heitä; Kun turvaamme ja huudamme, Et hyljää, Herra, meitä. Tämän värsyn luki Tuomo virsikirjastaan hartaalla mielellä.
Päivän Sana
Muut Etsivät