Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Kuulkaa! Se Suomen on soitto! Tuomiopäivän on koitto! Nousevat paatiset parmaat, veisaavat vainajat harmaat voittoa Väinölän rantain urhoa kilvellä kantain, Päämiestä, min haudalla sorrettu kansa voi vieläkin leimuta vapauttansa. SIELL
GIOVANNI. Siitä olkaat huoletonna vaihka löytyisi siellä tuomiopäivän suuri salaisuus. CANZIO. Mene! Mariamnen jätin, isäni veljen potkasin tykööltäni pois, vihani myrkyllä karkoitin Rachelin sydämmen kauvas, ja huomenna käyvät ristiin Claudion ja Canzion miekat.
Vähäistä ennen suuren Julion surmaa, Kun Rooma voittons' oli kukkuloilla, Tyhjentyi haudat, ruumiit liinoissaan Kaduilla Rooman parkuin vaikeroivat; Veristä kaste, pilkkuj' auringossa, Tähdillä tulipyrstöt, ja tuo tähti, Tuo kostea, Neptunin vallan perus, Kuin tuomiopäivän pimeyttä kitui.
Calpurnius oli katsahtanut ylöspäin. Hänestä tuntui ikäänkuin hänen nimeään olisi huudettu. Hänestä se huuto kuulosti tuomiopäivän pasuunalta. Hän kääntyi nuolennopeasti ja aikoi lähteä pakoon. Mutta maurilainen henkivartija Antallas, joka ratsasti hänen oikealla puolellaan, tarttui hevosen ohjaksiin ja sanoi viitaten Totilan ratsumiehiin: "Seis, tribuuni tuolla on vihollinen!"
Oli minulla nuorikkona muutakin tekemistä, kuin tyhjällä nauramista, mutta tähän aikaan on nauru ja nästäytyminen naisten paraana työnä. Sentähden rankaiseekin Herra huonoilla ajoilla ja vilja "maast' ja merest'" vähenee, niinkuin kirja sanoo ja mikä lopuksi tulleekaan; eikö jo kohta koittane tuomiopäivän lauantai ja silloin ne naurut loppuvat.
SKULE KUNINGAS. Maailman vanhimmalta kuninkaanalulta? RISTIVELI. Ensimmäiseltä jaarlilta, joka nosti kapinan suurinta valtaa vastaan, ja itse perusti vallan, joka on pysyvä ohi tuomiopäivän! Nikolaus piispa! Tunnetko mun nyt? Tutut me oltihin; Sinun vuokses oon jällehen täällä. Yksissä mielin purtta me ohjattiin, Niin hyvällä kuin pahalla säällä.
Kun tuomiopäivän torvi sitten pauhaa Ja kirpoavat haudan kahlehet, Ja autuaille huudetahan rauhaa, Niin sortajat on sikein nukkuneet. Kun sitten heräjävät aikojansa Ja mesiäisten pesää etsivät, Niin huomaavat että heidän nukkuissansa Tiehensä mehiläiset lensivät. Ja rapistunehessa kuolon maassa Aaveina tekojaan he katuvat Vaan rauhan lapset maassa paremmassa Vapaasti Suomen kieltä haastavat.
Mutta silloinpa nousikin melu talossa: Kalle parkaisi ja huusi, valittain miten kovasti Jussi häntä löi, ja kaikki läsnä olevat toruivat yksin suin tuota kelvotonta huutojullikkaa; kaiken tämän ylitse kuului emännän ääni niinkuin tuomiopäivän pasuuna.
Kauhun ollessa korkeimmillaan, oli taivas täynnä tulta ja valkeaa ja samassa kuului kauhistava järäys ikään kun koko maa olisi revennyt. Tuomiopäivän luultiin tulleen. Pamauksen perästä satoi kiviä koko kaupungin yli. Suuria kiviä putosi kattojen ja lattian läpi monta kyynärää syvälle maahan. Kaikki ikkunat särkyivät.
Kauhistuneena säikähdin yöllä unestani, jossa olin nähnyt itseni polvistuneena alttarin ääreen Susannan rinnalla hän oli niin viattoman näköinen ja niin yliluonnollisen kaunis ja pappi seisoi siinä, kasvoissaan tuomiopäivän ankaruus, aivan kuin tietäen, että paraikaa yksi sielu oli hukkumaisillaan ja että hän ehtoollisleipää antaessaan pani Herran tuomion täytäntöön.
Päivän Sana
Muut Etsivät