Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 12. lokakuuta 2025


Antti Lehtimäki ja Tilta Kurkisuo menivät naimisiin ja muuttivat asumaan entiseen Vierimän torppaan ja Antti teki torpan kirjat minun kanssani. Minä olinkin iloinen siitä, että Vierimän torppa sai niin oivalliset asukkaat. Matti Alalampela oli mennyt takaisin Puolangalle, mutta Lauri Mikkonen jäi vielä meille, niinkuin myös Priita Kirppanen.

Houkuttelee mukaansa matkalle milloin millekin, mutta ei koskaan opasta perille, ei anna voimaa saavuttaa päämaalia. Hänen rakkautensa, hänen huolenpitonsa Jumalan suuri, käsittämätön rakkaus! Niin todellakin käsittämätön ja olematon. Eräänä päivänä hän tuli hiihtomatkallaan kurjaan torppaan kaukana metsässä.

Heikki oli Matin mieltä myöten, ja hän olisi halusta ottanut tuon pojan vävyksensä, sillä sitä ei hän milloinkaan uskonut, että Annin piti talon emännäksi pääsemän. Mutta Anni oli jo kauan Vilhoa rakastanut eikä huolinut Heikistä ollenkaan. Kun nyt Heikki taas tuli torppaan, istui Anni rukkinsa ääressä katsellen tarkasti lankaa, jota kehräsi.

Yön selkään panin sieltä hevosella pitkiä kiertoteitä myöten sanan Salakan torppaan, että seuraavana päivänä ai'oin matkustaa suorastaan Kuurilan asemalle ja sieltä Hämeenlinnaan.

»No nyt, Kylvö, mennään Matin-Mikon torppaan tiedustelemaan, mitä sieltä kuuluu», sanoi patruuna. Sitte läksivät molemmat. Torppaan tultuansa lausui patruuna: »Nyt, Mikko, tahdon sinulta suoran vastauksen kysymykseen: kuka on Kallelta saanut avaimen, joka oli pensaan alla puutarhassa? Sano minulle totuus, taikka mene torpasta pois

Siitä sitten pääsivät vanhemmatkin alkuun, kertoivat pojan sanoja ja kyselivät, miksi hän itkee. Monen tuumimisen ja arvelun perästä, tuli vielä samana iltana päätökseksi, että Anna saisi jäädä torppaan. "Olisi vallankin hyvä", sanoi Jaakko, "jos pysyisit täällä enemmän aikaa, etkä kohta taas ensi tilaisuudessa lähtisi maailmalle hulluttelemaan."

Otinkin sieltä haltuuni muutamia lampaita, kaksi hevosta satuloineen sekä joukon kolme- ja kuusnaulaisia kranaatteja. Nämä kaikki kuljetin Sauvossa olevaan omaan Hallela-nimiseen virkatalooni, tai paremmin sanoen torppaan, jota en vielä ollut nähnytkään.

Noin viikon päivät poissa oltuaan reippaat metsänkävijät palasivat torppaan, tosin vähän väsyneinä, mutta iloisina saaliistaan, sillä heillä oli Liisulle näytettävänä kolme ilveksen ja yhdeksän näädän nahkaa ja sitä paitsi neljä jänistä, jotka he matkalla olivat saaneet ansoista. Pimeässä ja savuisessa suomalaismökissä vallitsi yleinen tyytyväisyys.

"Nyt on Heikki mennyt, nyt ei ole enää meillä Heikkiä", hätäili äiti, kun hänen lähtönsä tuli tunnetuksi. "Kyllä routa porsaan kotiin tuopi", sanoi isä yhtäkaikkisesti. Toteutuiko tuo sananlasku? Senpä saamme nähdä. Mihin ohjasi Heikki askeleensa? Siikajoelle, pieneen sotamiehen torppaan Liisan luo.

Mutta olematta ajutanttia huomaavinaan jatkoi Lewenhaupt matkaansa torppaan. Täällä hän pysähtyi ja silmäili ympärillensä ikäänkuin varmana siitä, että hän mökissä ja sen ulkopuolella tapaa muita. Ei kuitenkaan näkynyt ketään muuta kuin Segebaden, jolle Lewenhaupt tiuskasi: Oletko unohtanut käskyni vai etkö aijo totella?!

Päivän Sana

kilpaa

Muut Etsivät