Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Sen hankkimisessa on paljon puuhaa, sen kuljettaminen koskella mukana on hankalaa ja sen heittäminen kiusallista, se kun tuoreena ei tahdo kestää. Formaliinitäky ei myöskään ole miellyttävä käsitellä, vaikka se onkin sitkeämpi. Ryhdyin kuitenkin onkimaan salakoita perhosvavalla. Vaihteen vuoksi on salakan onginta kylläkin hauskaa, varsinkin perholla, jota se ottaa mielellään.
On, on minullakin jotakin pyhää, on luonto, tuo kummallinen, käsittämätön, ääretön universumi, sekä suuressa että pienessä elämä tuolla ylhäällä tähtitarhojen takana, toinen tuolla syvyyksissä kuka sen tietää, mitä se on, mutta suurta, salaperäistä se on. Mitä se on? Mikä olen minä? Mikä sinä, mitä me kaikki? Tuletko veneeseen? Lähdetään salakan kutuun!
Piteä hänen pitäisi, Piteä piloisen piian, Lohen mieli, kiiskin kieli, Lammin ahvenen ajatus, Suu sären, salakan vatsa, Meritetren tieto saaha. Hyväoloinen neiti. Hyvä täss' on olla neien, Kaunis kasvoa kanasen; Täss' on pitkät pirtin penkit, Sekä laajat saunan lauat, Isännät isoni väärtit, Emännät emoni väärtit, Pojat täss' on veikon väärtit, Tyttäret sisaren väärtit.
Koetimme reikiin ampumalla, ja lyhyesti sanoen, kaikilla mahdollisilla keinoilla sitä hätyyttää, kunnes vihdoin pimeys meidät keskeytti eikä muu auttanut kuin panna koirille kaulavitjat kaulaan ja lähteä vaivaloiselle matkalle takaisin Salakan torppaan, jonne pilkkoisen pimeässä saavuimme aivan väsyneinä ja joltisestakin pakkasesta huolimatta läpimärkinä.
Mutta tuskin oli hän mennyt, kun aloin laittaa kuntoon täkypyydystä. Hain salakan viskaimesta, jonka pojat olivat asettaneet porstuaan ja kiinnitin sen koukkuvehkeeseen. Useampia en ottanut mukaani, ja siinä oli taas taika siinäkin. Olin ollut huomaavinani, että jos varustautuu liiaksi koskelle lähtiessään, se ei ole hyväksi. Minähän vain pilanpäiten ... ilman aikojaan ... lätkäytän kerta pari, sitten tulen pois. Menen vain kuutamoon käyskentelemään.
Mitkäs ne sitten ovat niitä aateliskaloja? Ahvenet tietysti! Ja kiisket? Miksei kiisketkin ... sellaiset itsenäiset, jotka aina ovat vastarannalla ... mutta erittäinkin salakat katsokaa, katsokaa ... ne tuntee heti ... siin'on ... ja siinä taas! Ja hän sujahutti salakan toisensa perästä venheen pohjaan, niin että siima lauloi.
Ponnistuksista huolimatta saamme niitä kuitenkin vain joitakin, ei aivan pieniä siianpoikia ja muutaman kuivuneen salakan. Noin klo 9:n tienoissa illalla olemme taas paikalla. Saalis on sama kuin edellisenä yönä, kolme suurta, mutta olisi voinut olla yksi lisää, ellei hyökkäyksistään päättäen tavallista suurempi lohi olisi vienyt huonosti kiinnitettyä koukkua mennessään.
Samoin kuin salakka pysyy vedessä ja vesi pitää salakkaa alallansa, niin Chillinglytkin pitivät kiinni maasta ja maa piti heitä kiinni. Olen kenties väärässä toivoessani, että uusi Chillingly tulisi vähemmän salakan kaltaiseksi." "Oh!" huudahti Miss Margaret, joka oli noussut tuolilta ja nenälasinsa kautta sukupuuta tarkastellut.
Kun Boi vanhus jälkiä nuuskittuaan ja tarkasteltuaan oli huomannut ne kovin vanhoiksi, päätimme seurata erästä tietä Salakan mökille saman nimisen metsälammen rannalla, ja koettaa kiertää otuksia tai päästä jälille. Tällä tiellä tapasimme kolmannet jälet, jotka veivät samalle suunnalle kuin toisetkin.
Nestor ja minä aloimme nyt sitävastoin koetella kalastusta. Isälläni oli pieniä säryksiä ja salakan verkkoja. Näillä aloimme nyt "käestää", joka tapahtui siten, että kun kalat olivat helteisenä kesäpäivänä nousseet maanpiihin, laskettiin verkko niiden eteen, ja kalat ajettiin molskimalla verkkoon. Kaloja saatuamme, pantiin paistinpannu tulelle kivikolla ja muut toverimme kutsuttiin aterialle.
Päivän Sana
Muut Etsivät