Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Mutta vaikka pimeneiskin yö ja toivot totuus veiskin, oomme sentään ihmisiä, tuntevia, miettiviä, emme luopua voi koskaan unten-onnestamme, joskaan toteutuis ei toivehemme, vaikka särkyis sydämemme. P
ANTONIUS. Octavia armas, On lemmen paras siellä, missä paras On turva. Mun jos kunniani kaatuu, Niin kaadun itse; paremp', ett'en oisi Sun ollenkaan, kuin sun näin alastonna. Mut, niinkuin pyysit, välihimme astu; Sill' aikaa hankin sotaa, josta tulee Häpeä veljellesi. Joutuun toimeen, Niin voitat, mitä toivot. OCTAVIA. Kiitos, armas! Zeus valtias mun, heikon, heikon, suokoon Sovittaa teidät!
Tuon saarnamiehen sanat, jota hän oli Newcastlessa kohdannut, soivat alati hänen korvissaan kamalana kirouksena hänen rikoksestansa. Hän olisi kernaasti antanut kaiken omansa kaikki toivot, jotka ikinä olivat olleet hänen mielensä ihanteina, kaikki olisi hän antanut, jos hän olisi voinut ijäksi pyyhkäistä pois muistostansa tämän ainoan päivän.
Kulkeva raha on nainen, Jos sen hellität povelta, Niin jo toiselle livahti, Jos hänt' et kotihin kytke. Toisin on sepon sulotar, Kullan taivas on takoja. PELLERVO. Aina vain parasta uskot Ihmisistä; aina toivot Olot oivimmin menevän Minä kaikkea epäilen. Mikä ei meistä itsestämme, Meidän hengestä, käsistä Ole päivän alle noussut Sillä on matalat juuret. IMMO. Sampo meistä on: seposta.
"Toivot vain, että nämä gootit joutuvat pois Caesarien valtaistuimelta ja että bysanttilaiset eivät pääse heidän sijaansa, sillä silloin on Rooman piispalla taas Bysantissa ylipiispa ja keisari. Et siis voi toivoa goottien sijalle keisaria Justinianusta, vaan jotain muuta?" "Joko" Silverius sanoi innokkaasti "Länsi-Roomalle omaa keisaria "
Minä en ymmärrä herrojen konstillisia ajatuksia, mutta sen tiedän, että jos me talonpojat saisimme kivärejä ja luotia ja ruutia ja jokainen tekisi, mitä voisi, niin ei suinkaan ainoakaan Venäläinen tulisi takaisin maahansa. Tulee mies meren takainen, Ei tule turpehen alainen". "Sinä toivot liian paljon, rakas Paavo", sanoi äiti.
"Ei, Klaudia, sitä en sano", sanoi Naomi, "mutta minä sanon hänelle, että sinä kovasti kadut kirjoitustasi ja pyydät Jumalalta anteeksi, minä sanon hänelle, että ennemmin tahtoisit nähdä hänen kärsivän kuoleman kuin kieltävän uskonsa ja että varmuudella toivot näkeväsi hänen taivaassa, jos ette enää kohtaa toisianne maan päällä. Hyvästi nyt hetkeksi.
"Niin toivot, mutta Jumalan lasten tulee olla asioissaan varmat, sanopa nyt tässä oikeen Jumalan ja ihmisten edessä, voisitko turvattuna kuolla tuossa tilassa." "Minä uskon, ettei Jumala minua hyljäisi?"
Margareetta vaipui polvillensa äitinsä eteen. Hänen katseensa, hänen ristissä olevat kätensä rukoilivat, mutta hän ei taitanut sanaakaan virkata. Katariina rouva oli syvästi liikutettu. Ylpeä pää oli vaipunut alas. Nyt ojensi hän kätensä Margareetalle: "minä annan sinulle anteeksi, tee niinkuin toivot. Tulkoon hän puolisoksesi, jota paitsi minulla piankaan ei taitaisi ainoatakaan lasta olla."
Minäkin mykistymään, kylmenemään, minäkin omalla valollani loistamaan! Et tiedä, mitä toivot. Onneksi et osaa tietä sinne. Sinä osoitat. Tahdon sinne sinun kerallasi. Etkä sitten enää koskaan pääsisi päivänvaloon? Eikä olisi koskaan auki enää sinulle tie elämän kukkakumpuja kulkemaan? Tahdon olla siellä, missä sinä olet.
Päivän Sana
Muut Etsivät