Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Kristian II:n toimeen panematta jäänyt tuuma, Kustaa Vaasan kesken rauennut yritys, Kustaa Aadolfin keskustelu Suomen kokoutuneen kansan kanssa, Kristiinan ja Hetaa Eleonoran kuninkaallinen apu, Kaarlen ajan voitot, vastoinkäymiset ja perikato, vapausajan mustin tahra ja Kustaa III:n loistoisimmat, mutta turhat toivot, kaikki nämät profeetalliset aavistukset, varoitukset ja muistot olivat painaneet jälkensä tähän paikkaan, kun Aleksander I v. 1812 Maalisk. 27 p. julisti Helsingin Suomenmaan pääkaupungiksi.
Kyllä minä tiedän, että odotat ja toivot, vaan jos tulee, niin tulee sentähden, että ovat pois ajaneet, ei sinun tähtesi. Antaa nyt olla sen asian. Aina sinua liian vanhaksi haukkui. Kenelle? Kuka vain kuulla tahtoi. »Kuolisi kenkkajalka, niin saisin nuoremman.» Yhtäkkiä Juha äitinsä ihmeeksi puhkesi nauramaan. Nythän se saikin sen! Sai nuoren ja rivakan ja sehän on hyvä, että sai!
Moinen aate, kansallinen aate, Läpi Suomen etelän ja pohjan, Kautta Suomen sydämen nyt käypi, Nostatellen, luoden loitsimalla Kansallisen hengen oppitarhat, Joissa ajan tulevaisen toivot, Kansan lapset, kansan rakkauden Päivänpaistehessa versostuvat, Siunauksesta rakkauden töiden.
"Oi, minä ajattelen niin usein tuota poikaa. Kaikki olisi ollut hyvin, jos hän olisi ollut täällä meidän luonamme, hän olisi voinut poistaa niin monta ikävää hetkeä meiltä molemmilta." "Ja sitäkö sinä toivot?" "En, minä en sitä toivo, mutta, näet, minä vaan niin ajattelen."
Ja kirkas valo auringon Se sinun lemmittysi on, Ja tämän valkeuden laina Se matkallas sua johtaa aina. Ja kohti määrääs riennät vain, Tien pituutta et kysy lain, Et kysy, millaiset on alat, Sä toivot vaan ja lemmit, palat. Oi, kirkas pieni tähtönen, Ma välkkynääsi katselen, Ja aina kun ma katson sinuun, Käy tunne oudonlainen minuun. Suomen Kuvalehti 1/6 1875; Kaikuja Hämeestä 1878.
Kuulkaahan sitten: Iikka punastui siksi, kun Niemimäkelän Annikin oli kuulemassa Koiviston isännän puhetta, jota hän ei olisi Annin suonut kuulevan; Anni taas punastui sentähden, kun Koiviston isäntä lupasi Iikalle niin hyvät ehdot, kuin oman ainoan tyttärensä, jonkatähden hän luuli turhaksi rau'enneen sydämensä rakkaimmat, vaikka kyllä salaisimmat toivot.
Jos siis hänet toivot saada, muista Ehdot: hiihä Hiiden hirvi; sitten Hiiden ruuna tulisuinen suista; Tuonen joest' ammu joutsenitten Suust' yksi ensi kerrall', muista Jos ne työt teet, niin kosijitten Yli voiton saat ja rintaas vastaan Painaa saat mun ihanata lasta."
Toivotan sinulle kaikkea, mitä itsekin toivot." "Kiitän sinua. Olin pelännyt sinun rupeavan vastustamaan aikomuksiani. Mutta se olisi ollut turha vaiva." "Minäkö vastustamaan? En lainkaan. Olen päinvastoin sitä mieltä, että teet aivan oikein." "Vai niin, sinä tuuliviiri!" huudahti Vinitius iloisesti. "Etkö muista mitä sanoit minulle silloin, kun palasimme kotiin Graecian talosta?"
"Suoraan sanoen, kuten toivot," vastasi Klaara, "tunnustan, että minun ja Edvard Taltan väli oli ystävällinen. Hän tosin joku aika ennen täältä pois lähtöänsä, ilmoitti minulle kunnioittavansa ja samalla rakastavansa minua. Sitä puhetta en ensinkään ollut kuulevinani ja otin keskustelu aineellemme muita sopivia asioita, joten hänen kosioimisensa sillä kertaa jäi sikseen.
Mie olen mahtaja maan, terä sirppin' on tenhosa vallan: Kun minä niittelen, niin jäljet se jättävi työ. Yhtenä yönäkin pyyhkäsen pois tuhansilta mä viljat, Kukkaset pois kumoan, metsihin merkkini lyön. Yhtenä yönäkin, niikseen jos on, panen turhiksi toivot, Vuosien työt tuhoan, voittaja-askelin käyn. Mie olen mahtaja maan, mua peljätä täytyvi, täytyy, Pelkoa vaadin mä vain, sääliä tunne mä en.
Päivän Sana
Muut Etsivät