Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Tämä satu kuului vuodenkulkuun, niinkuin syksy ja kevät. Kari ei koskaan antanut hänen huomata kuinka tuo sekä ruumiillinen että hengellinen vaivaantuminen häntä kuihdutti. Hän oli viime aikoina vanhentunut ja laihtunut paljon. Torger sanoi kerran: minä pelkään että kulutat pois terveytesi, Kari? Oh, älä huoli minusta, vastasi hän hymyillen, en vielä päivääkään ole ollut kipeänä.
"Kyllä ... saat, luonnollisesti", vastasi Robert hiukan kärsimättömästi. "No, silloin minä neuvon sinua joksikin aikaa keskeyttämään työsi. Ota hiukan lomaa ja matkusta. Nykyään olet kokonaan säännöttömässä mielentilassa ja siitähän on luonnollisesti seurauksena, etteivät pyrintösi onnistu, etteivät saarnasi tuota siunausta ja että terveytesi sen ohessa turmeltuu perin pohjin."
Et enään ole ensinkään entisenlaisesi; olet niin vanhennut ja kuihtunut, etten ollut sinua enään tunteakaan. Koko entinen iloisuutesi, ohvakkuutesi ja terveenmoinen hyvinvointisi näkyy kerrassaan kadonneen, ja synkkä ilme ja alakuloisuus jääneen sijalle. Kai sinulla on joku raskas murhe; tai oletko menettänyt terveytesi?" sanoin hänelle.
Nämät kysymykset ovat liian korkeat, ettei sinun heikko terveytesi salli, että me keskustelemme niistä. Toisten me puhumme tästä, poikaseni; tällä kertaa minun veljestäni ja itsestäsi. Hän elää ja menestyy?" "Hän elää uskossa; aina hurskaat menestyvät." "Mainehikas uneksija! Vaikka meidän luontomme ovat erilaiset, minä aina rakastin häntä. Entä sinä itse? Sinä et ole se, jolta näytät.
Sinä rukoilit silloin ja lupasit, jos Herra antaisi sinun vielä elää, uudella elämällä osoittaa kiitollisuuttasi Hänelle armostansa. Hän armahti sinua ja antoi sinulle jälleen terveytesi ja voiman.
HOFFMANN. Herra auta. Sinä saatat minut levottomaksi. Minä pyydän sinua Riikka, anna kätesi, minä tunnustan valtimosi tykytystä. RIIKKA. Oi sitä itsepäisyyttä. No niin, tässä käteni. Tutki nyt! Tässä ei ole itsepäisyys kysymyksessä, vaan sinun terveytesi. Kas niin, enkös arvannut. Liian taaja tykytys yks', kaks', kolm', nelj' j.n.e. RIIKKA. Ei se niin taajaan kellosi naksutustahan sinä
MAIJA. Niin, Anni ja Huotari! Keinutaanko yhdessä? TOLARI. Keinutaan. MAIJA. Aioin pyytää, että paikkaisit. TOLARI. Eilen paikkasin ja aivan samat reiät. Jo sinä olet veitikka! MAIJA. Sinun terveytesi ei kestä alituista lukemista. Se käy viimein järelle. Tuossa on. Jo minä sen osaan. MAIJA. Entä virsikirja? Se on kadonnut kätköstäni? Nyt kun minä tämän kätken, niin et vissiin löydä.
LYSIMAAKOS: Miten on terveytesi, herra? Sinun ruumiisi vapisee. Katsos, minua vaivaa eriskummallinen tauti. LYSIMAAKOS: Sano minulle se tautisi, niin sen parannan. TIITUS: Se tauti on keisarille kovin sopimaton. Vastoin tahtoani nousee näet rinnastani tuska tänne kurkkuun, jäseneni vapisevat ja silmistäni vuotaa vesi. LYSIMAAKOS: Kovin merkillinen tauti. TIITUS: Voisihan luulla minun itkevän.
Siinäpä taitaisi olla hyödyllinen kapine sekä kesällä että talvella, kun hiottaa, ja kepeä repussa kantaa kaksikin, sanoi Lönnrot hypistellen tuolille heitettyä villapaitaa. Lääkäri on rintani heikkouden tähden määrännyt minut sitä käyttämään. Vai ei ole terveytesi luja. Mutta hyvä se saattaisi olla terveellekin.
Minusta on meidän velvollisuutemme tehdä kaikki mitä voimme, sinun terveytesi palauttamiseksi, vastasi hän lempeästi. No, matkustakaamme sitte, minä en toivo mitään pelastusta, mutta tahdon koettaa, kun sinä katsot sen oikeaksi. Liisa ei vastannut, mutta hän kumartui alas ja silitteli pehmeällä, vilpoisella kädellään hänen kuumaa otsaansa, ja se oli tohtorista kuin enkelin siipien hyväilyä.
Päivän Sana
Muut Etsivät