United States or Romania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Saattoiko hän arvata, että kaksitoista-vuotias tyttölapsi itsestään keksisi tarua häntä pettääksensä? Jos hän olisi kuullut tämän tarun joltakin vanhemmalta ihmiseltä, olisi hän ennemmin voinut epäillä sen totuutta, mutta kuinka saattaisi lapsi puhua semmoisia, jos hän ei olisi sitä läheisimmiltään kuullut? Tässä on nyt pahemmassa kuin pulassa.
Sitä tarua, jonka mukaan hän on syntynyt ilmoille Zeuksen päästä, ei Iliaassa eikä Odysseiassa mainita. Hänen nimensä esiintyy myös muodossa Athēna'iē. Huomattava kumminkin on, että pöllö on Athēnēlle pyhitetty, niin että on mahdollista, että epiteetti on periytynyt ajoilta, jolloin Athēnē-jumalatarta kuvailtiin pöllönmuotoiseksi tai pöllöpäiseksi.
Niin usein kun nämä sanat pyörivätkin kielellämme, on useimmilla meistä kuitenkin niistä hämärä, tarumainen, tahi ainakin puoleksi tarumainen käsitys, joka on kuin haihtuva vertaus, kuin vähäpätöinen kaiku. Ja yhtäkaikki maksaa kylläkin vaivan kerta kaikkiaan tulla selville siitä, etteivät ne ole vertausta, ei tarua eikä tarumaista, vaan ijankaikkinen, korkein tosiasia!
Omituista onkin nähdä hellän, rakastettavan, jota olemme oppineet kunnioittamaan rauhan sanansaattajana, äkkiä muuttuvan, kun hän muistaa jotakin, joka, jopa aikoja takaperin, haavoitti hänen sydäntänsä. Mepä hämmästymme niinkuin se, joka kaunista tarua lukiessaan, käännettyä kirjassa lehden, lukee jotakin, jota hän ei olisi voinut aavistaa.
Ja melkein kaikissa Ranskan maakunnissa tämä luulo pysyi kauvan eleillä. Monta tämmöistä tarua irstaisista munkeista on olemassa ja vieläpä papeistakin, jotka muka olivat rikkoneet siveyden-valansa.
Nämä kolme äijällä tällä Oli murheissaan, iloissaan: Miel' ylväs ja luonne hellä, Veri kiehuva kuumuuttaan. Suomen Kuvalehti 1/3 1875; parannettu 1889. Sua Wadenstjernan nimi kauhistaa? Tarua julmaa tarkoitat, ma pelkään: Kuink' elon myrskyss' etsein valkamaa Käy veli, mutta veli karkoittaa Takaisin hänet tuiskuhun yön selkään.
Wappu värisi vilusta. Tämä oli Murzoll'in jää-linnan esikartano, josta niin monta tarua kerrottiin alhaalla laaksossa ja jossa vuoren "onnelliset neidot" asuvat; niistä Luckard oli kertonut pikku Wapulle, lumituiskun ulkona raivotessa.
Stapletonin vastaukset olivat hyvin varovaisia, mutta ilmeisesti näkyi hän tarkottavan enemmän kuin sanoi, ja että hän ei hienotunteisuudesta tahtonut puhua selvemmin. Hän kertoi useita esimerkkejä sellaisista tapauksista, jolloin kokonaiset suvut saivat kärsiä pahojen henkien vaikutuksesta, ja kun hän lähti luotamme, olimme saaneet sen käsityksen, että hänkin uskoi tuota vanhaa tarua.
OTHELLO. Sen jalkaa katson tarua tok' on se Jos olet perkele, en voi sua tappaa. LODOVICO. Pois hältä miekka! JAGO. Verta vuodatan, Mut surmattu en ole. OTHELLO. Sepä hauskaa! Sun eloon jäämään tahdon, sillä kuolo Minusta onni on. LODOVICO. Oi, sua, Othello, Niin hyvä olit ennen sä ja nyt Kirotun konnan verkkoon kiedottu! Miks sua nimittäisin?
JORMA Nälkäkorpeen kuolemaan? On taivas korpienkin takana. KARI Tahdomme kuulla laula, lähtövirtesi viritä! JORMA Eivät tahdo kuulla tarua Jorman taivaasta pois menevät. KARI Elä heistä menkööt, kun menevät, sekasikiöt! Mieltäni etovat. Laula, laula, runoa rintani, säveltä sointuvaa nyt sydämmeni halajaa! 1:N NUORI MIES Niin minunkin! 2:N NUORI MIES Niin minunkin!