Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 17. toukokuuta 2025


Kultaa, tyttöni, kultaa sulta kaipaan, Rikkaudetta ja aarteitt' en tule aikaan. Kultaa täytesi! ulkokulta ei kelpaa, Ontto jos sisus on tai täynn' iki velkaa. Onkin, tyttöni kalliimp' onpi kuin kulta, Verrakseen minä halp' olen tuhka ja multa. Vaan ken köyhä on, rikkautt' etsivi silloin, Rikkaall' ei rikas tarpeeseen ole milloin. Oi, jalot aattehet, Tähtyet taivahan!

Kun uinuin lassa kehdossain, Näin taivahan tähtyet vuoteeltain Mut kirkkaampina kuin tähtönen koin Ain' ylläni valvovan nähdä voin Oman äitini armahat silmät. Nyt tultua neitojen maailmaan Tuhansittain tähtiä kohdata saan, Sinerväistäpä kaksoistähteä vain Niin hellää ja vienoa turhaan hain Kuin armahan äitini silmät. KAUNIIMPI SENT

Hän lausui: "aina muistan tuon pienen tyttösen, Ain muistan tytön muodon ja katseen murheisen." Elias. Impyen armas, uinuos sie, Tähtyet taivahan valvoo, Taivahan enkelit suojasi lie, Ne sulle rauhaa tarjoo: Uinahda, impyen', rauhassa vaan! Yöhyt jo ääneti kattavi maan! Impyen uinahda laulaissani, Vaipuos vienohon rauhaan, Sävel, mi kaikuvi syömmestäni, Saattaa sun unien maahan.

Petoin kanssa kamppailla, Myrskyss' olla, ukkoista Kokea jos päivän saa, Kunhan illan tultua Löytyy koti rauhaisa Taistella se kannattaa. On kesä mennyt paimenten, Ja kuihtui kesän kukka; Syys ohitse on myrskyinen, Pois metsän keltatukka. Ne mennehet, Vaan paimenet On talven pakkasissa Viel' iloiset, Kuin tähtyet Tuoll' ylätaivosissa.

Ja hän lauloi kauniilla, vienolla alttoäänellään: Nuku, nuku pienoisein, Hiljaa, sirost', armaisein, Kirkkaaks' nuku silmyet, Kuni taivaan tähtyet; Ja kun vihdoin uinuilet Kukkii poskes' ruususet. Pian vaipuikin tyttö syvään uneen, joten äidille taasen tuli aikaa muihin hommiin.

Oi, tähtyet, yön kynttilät, Te loistoanne luokaa, Ja kodin hellät terveiset Te viipyvälle tuokaa! "Olet polttiainen!" "Sinä, sinäpä!" Sätti impi poikaa, Poika immyttä, Mutta lemmen kielin, Lemmen kielin, mielin. "Olet polttiainen!" "Sinä, sinäpä!" Vaimoaan mies sätti, Vaimo miestänsä, Mutta ärtymielin, Kiihko-äänin mielin.

Hän yksin kuuli rukouksensa, Se oli niin murheinen: Kun tuuli katosi nuoruuteni, Ei oo mulla rauhaakaan; Mun ruusuni ryöväri tempaisi; Valmis olen kuolemaan. Näin yksinänsä hän laulaapi Rajuilman noustessa. Himeästi tähtyet tuikkaapi, Hänen surmaapi salama.

Ne vilkkuvat, ne välkkyvät, silmin seuraan noita. Ja soutaessain järvellä Sen tyyntä peilipintaa Nään yllä tähtitaivahat Ja alla yhtä rintaa. Ja mieli käy kuin hurmoksiin, Ja aatos kauvas entää, Ja on, kuin sielu siipysin Tuonn' ylös tahtois lentää. Oi, tähtyet, yön kynttilät Ikuisell' ikkunalla, Te vilkkukaa, te välkkykää, Kun kuljen maailmalla!

Päivän Sana

helviä

Muut Etsivät