Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Jumalinen Saara, kirkkoherran vaimo, lykkäsi rukin luotaan, otti himeästi palavan lampun käteensä ja lähestyi varovaisesti uudinta. Hän piti lamppua selkänsä takana, ettei sen valo, hänen oman silmäyksensä kanssa, pääsisi varjostimien sisäpuolelle häiritsemään siellä nukkuvaa. Lumivalkealla pään-aluksella makasi nukkuva neiti.
Isä ei huolinut keisarista eikä hovilaisista, vaan antoi kyyneltensä vapaasti vuotaa, kätkien kasvonsa tyttärensä silmäliinaan. Viimein joutui kuitenkin hänen mieleensä, että hän yksin itki ja himeästi rupesi hän ajattelemaan, että täällä toinenkin oli, jonka tuli Sofronian kuolemata itkeä. Tuolla seisoi Manlius. Kylmäkiskoisin, pensein kasvoin puhutteli hän Carinoa.
Kun astuimme sisään, näimme siellä pitkän salin, jota ainoastaan lekuttava tuli salin vastaisessa päässä olevasta suuresta uunista himeästi valaisi; seinät olivat koristetut kummannäköisillä kuvilla, jotka tulen leimutessa näyttivät liikkuvan, poistuvan ja lähenevän; uunin edessä istui liikkumaton olento suuressa nojaustuolissa.
Hän on aina ensimäisenä ylös nousemaan", sanoi emäntä. Hänellä oli walkea tupaan tullessaan, sentähden hän ei hawainnut tuota pitkän kartensa tähden himeästi palawan kynttilän waloa. "Minä otin omin lupini kaksi jo osaksi poltettua kynttilää, kun ukko päiwitti ikäwäänsä pimeässä, ja lupasin ne maksaa taloon.
Kynttilän sydän oli jäänyt pitkälle karrelle, sentähden paloi se hywin himeästi ja selwästi näkyi, ettei sitä oltu hywään aikaan niistetty. "Mikäs nyt Fabianilla on, kun hän ei nousekaan ylös? Kah! Hänellä on oikein kynttiläkin palamassa wuoteen wieressä. Eipä hän ole sitä wielä koskaan ennen tahtonut, waikka hän aina päiwittää pimeää ikäwäksi walwoessaan. Kummassa ukon makuu nyt on!
Hän yksin kuuli rukouksensa, Se oli niin murheinen: Kun tuuli katosi nuoruuteni, Ei oo mulla rauhaakaan; Mun ruusuni ryöväri tempaisi; Valmis olen kuolemaan. Näin yksinänsä hän laulaapi Rajuilman noustessa. Himeästi tähtyet tuikkaapi, Hänen surmaapi salama.
Huomattuaan yksinään olevansa, tyttö taas kallistui vuoteelle, laski kätensä ristiin ja silmäili, ajatuksiin vajonneena, himeästi kimelteleviä timantteja. Syvä huokaus kohautti hänen rintaansa; kyynel kiilsi hänen silmässään, kiiluvassa kirkkaudessa noille kalliille kiville vertoja vetävä.
Pohjoisella taivaan rannalla Koko yön iltarusko hohtaa Himeästi, kunnes ani varhain Aamulla taas punehtuupi, toisell' Nimellä nyt ennustaen päivää. Viehättävään vale-uneen vaipuu Luonto ei oo päivä eikä yö Päiväksi on auringotoin, yöksi Pimeätöin vaan on kumpainenki.
Kynttilät paloivat vielä himeästi ja vaaleasti tyhjiksi jääneissä suojissa tyhjiksi ne todellakin olivat jääneet; mutta suuren, kylmän salin nurkkaan oli kuitenkin kolme henkeä tunkeutunut yhteen.
Päivän Sana
Muut Etsivät