Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Se missä rauhan saapi, Miss' loppuu tuskani? Niin, missä saanen rauhan? Sen Luoja tietävi. Saanenko sitä ennen, Kuin jäähtyy rintani. Elias. Laula armas impyen', Laula iloks minullen, Laulus' syömmeen levon saa, Huolet, murheet karkoittaa. Riemu täyttää rintani, Lepo vaipuu syömmeeni. Siispä laula, impyen', Silloin kun oon murheinen. Heti kaihon' katoaa, Rauha rintain valloittaa.
Sen hyvillänsä Hannu syömmeen sulki, mut teeskenteli poika huoletonta: »Saa moista hyppyriä olla monta ja päällekkäin, kuin rappusia ikään, eik' ole alastulo konsti mikään!» Mut salaa etsiskeli silmillänsä hän Flöjbergiä, kilpaveljeänsä.
Totuuden mä lassa kyllä Omaavani luulin; Luulin sitä luojan laiksi, Mitä muilta kuulin: Elo näytti huokealta, Varmalta ja valoisalta Loisti vasten vastaisuutta Mutta, mutta Syömmeen syttyi epäilys. Tuet vanhat maahan murtui, Kaikki varmuus raukes, Pohjatonna aatteen meri Allani mun aukes. Kaikki suistui, minä yksin Seisoin vielä epäilyksin Tuijotellen ulapalle Aukealle, Kuss' on kaikki häilyvää.
Sainhan laulun-lahjan Kauniin kallihimman; Suruin sillä syömmeen Kätken katkerimman! Terve, sankarpoikain! Teille riemu loistaa! Jumalien lahja Maiset tuskat poistaa! Kas niin; nyt on
Sen teki kumma laulu laulamas, sun silmäis sini ja sun kutreis kulta. Se mikä ennen sytti syömmeen tulta, se kävi kalpeaksi rinnallas. Veit paljon, paljon multa mukanas, vain kaihon kalvavan sain sijaan sulta. Ken lumoissa on metsänneitosen, hän omaa sieluansa etsien käy muille outona kuin unissansa, hän katsoo kaihoin illan hämärään, hän riutuu sanattomaan ikävään ja etsii, etsii omaa sieluansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät